Hengenvaaran Talvikki


Kuva: luvat on


Virallinen nimi: Hengenvaaran Talvikki Kutsumanimi: Tiki
Syntynyt, ikä: 03.11.2015, kts sivun alareuna Rotu: suomenhevonen
Sukupuoli: tamma Säkäkorkeus: 150cm
Väri: rautias Merkit: piirto, oej&vtj vsk, otj ksk
Omistaja: Hapero, VRL-06115 Asuinpaikka: Hengenvaara
Kasvattaja: Hapero (VRL-06115), Hengenvaara Rekisterinumero: VH16-018-2525
Koulutustaso: HeA / 110cm / CIC1 / vaativa Painotus: yleispainotus

KERJ-I, 06/17, 6,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 106,5p

KRJ-I, 07/17, 5 + 40 + 25 + 20 + 14 = 104p

ERJ-I, 08/17, 6 + 40 + 25 + 20 + 15 = 106p

VVJ-II, 09/17, 6 + 40 + 14,25 + 20 + 15 = 95,25p

SLA-I, 11/17, 12 (3-3-3-3) + 19 + 25 + 20 + 20 = 96p



HISTORIA


Hengenvaaran Talvikin historia on perinteisen hengenvaaralaisen historia. Yhdistetään kaksi hulppean hienoa moniosaajaa, odotetaan paljon. Varsa syntyy totta kai vasta lasketun ajan jälkeen, mielellään yhtäkkiä täydessä hiljaisuudessa yön pimeinä tunteina, niin että aamutallissa odottaa vain onnellinen emä ja varsa. Eri hoitotoimenpiteisiin totuttaminen aloitettiin heti ja varsinkin matkustamiseen panostettiin ahkerasti - haluaisin, että kaikki hevoseni menevät kyselemättä, mutta kuten nyt voidaan todeta, aina se ei onnistu. Tiki vietti ensimmäiset kesänsä muiden varsojen kanssa laiduntaen, talvet isossa porukassa pihatossa ja kolmivuotissyksynä totutettiin satulaan. Tiki ei ollut mikään helppo tapaus, mutta seuraavana keväänä, mietittyään ensimmäisiä ratsastuksia pitkän talven, alkoi Tikistäkin kuoriutua miellyttävämpi ratsu. Helppo se ei vieläkään ollut, mutta ainakin kehtiyskelpoinen.


LUONNE


Joskus mietin, miten erilainen voi kahden hevosen risteymästä tulla: isänä kiltti ja kuuliainen, emänä kipakka sählä, mutta silti varsa on vain kärttyinen lusmuilija. Molemmat Hengenvaaran Talvikin vanhemmista ovat kaiken lisäksi suht kookkaita ja silti Tiki on liki pienhevosmitoissa. Kapasiteetin se on onneksi perinyt vanhemmiltaan, jos sen siis saa kaivettua kaiken hankaluuden takaa esille! Arvatenkin Tiki on laumassa se, joka nyhjöttää yksin tarhan nurkassa ja puolustaa kipakasti heinäkasaansa, mutta toisaalta se on muuten laumassa varsin harmiton ja siksi sopii lähes jokaiseen porukkaan - vain kaikkein arimpia Tiki yrittää kyykyttää.

Hoitaessa Tiki on tavallaan aika vaivaton, kun sen alkukiukuista pääsee eroon. Hankalinta se on saada tarhasta mukaansa, sillä tamman bravuureihin kuuluu ihmisen juoksuttaminen pisin pitkin tarhaa ja vielä taluttaessakin karkailu. Tiki on kyllä ahne ja joskus sen saa houkuteltua kauraämpärillä luokseen, mutta toisina päivinä sitä ei voisi ruoka vähempää kiinnostaa. Vielä tallissa Tiki voi vähän kiukutella ja näyttää hapanta naamaa, mutta kun vain on välittämättä sen kenkkuilusta, luovuttaa tammakin aika nopeasti. Se on aika herkkänahkainen ja varsinkin mahan alta pitää harjata varovasti eikä jouhia saa turhan kovakouraisesti selvittää. Korvat ovat myös ehdottomasti nou-nou-aluetta! Tutuille ihmisille Tiki on vähän joka tilanteessa helpompi ja esimerkiksi tallin omat kengittäjä, eläinlääkäri ja hieroja saavat asioida Tikin kanssa suht vaivattomasti. Pesukarsinaan on tuttujenkaan turha Tiki pakottaa, tamma inhoaa letkulla suihkuttamista ja ämpäri ja sieni on sen kanssa parempia kavereita. Varustaessa tamma vähän kapinoi ja esimerkiksi pullistelee aika mehevästi.

Ratsastaessa sitä ensin miettii, että mihin sitä on ryhtynyt ja miten ihmeessä tamma voi suoriutua esimerkiksi Helpon A:n kouluradoista kunnialla. Tiki testaa uudet ratsastajat säikkymällä kaikkea ja toisaalta myös jumittamalla kentän keskellä. Se reagoi välillä apuihin hyvinkin voimakkaasti, hetken päästä sitä ei kiinnosta vaikka kylkiä rummuttaisi miten. Tamman kanssa voi joutua taistelemaan jopa useita kertoja, ennen kuin se antaa itsestään mitään irti, mutta kun se antaa - se todellakin antaa. Tammalla on pieneksi hevoseksi todella hienot askeleet ja se on erinomainen tekninen suorittaja. Tamma hallitsee jopa useamman laukanvaihdon kolmen askeleen sarjassa, mutta kokoamiskyvyltään se pärjää vain helpoissa luokissa. Hyvin verryteltynä Tiki on kevyt ja herkkä ratsastaa, joskaan se ei siedä ratsastajan epävarmuutta tai epäselviä apuja. Maastossa tamma on vähän rennompi ja se lähtee ainakin lähes mielellään metsään. Tamma on helppo hallita rauhallisemmilla lenkeillä ja se taapertaa löysilläkin ohjilla tyytyväisenä, mutta vähänkin siltä vaatiessa tamma kyllä jälleen kokeilee pääsisikö pikku säikkypukkilaukalla luistamaan työnteosta. Kilpalaukat kannattaa jättää vähemmälle, sillä Tikillä todellakin menee tunteisiin, jos joku sen ohittaa.

Esteillä Tiki on alkuun yhtä hankala: se kieltää herkästi, väistää ja viimeisenä keinona rynnii läpi esteen. Pienet esteet eivät saa sitä hyppäämään ja tamma mielummin katselee puomien lentävän kuin hyppää. Kun estekorkeudet lähestyvät kahdeksaakymppiä, alkaa Tikistäkin löytyä vaihe siihen hyppäämiseen. Tamma kyllä osaa ja on oikein taitavakin, se pitää vain motivoida tekemään. Mitä haastavampi rata, sitä paremmin Tiki hyppää. Erikoisesteet voivat jännittää sitä, jos ne ratsastajaa jännittävät, mutta varmalla kuskilla Tiki menee yli mistä vain. Letkeän laukkansa myötä se myös etenee kokoisekseen yllättävällä vauhdilla - ja pienen kokonsa ansiosta sillä voi puikkelehtia välistä kuin välistä. Maastoesteillä Tiki on jokseenkin helpompi: se yrittää alusta asti paremmin, on tarkka hyppääjä ja kuuntelee paremmin ratsastajaansa. Pidemmillä laukkaväleillä se tosin kuumuu ja sen kuuliaisuutta on hyvä testata jo ennen kuin viime tipassa...

Valjakkoajon suhteen Tiki on kunnon yllättäjä. Sitä selvästi ärsyttää vähemmän, kun ihminen on perässä eikä selässä ja tokihan perässä raahautuvat vaunut nyt vähän heikentävät kiukuttelun mahdollisuuksia - ei Tikikään tyhmä ole ja muutaman kerran riehuttuaan ja vermeisiin sotkeuduttuaan sekin on ottanut opikseen. Tiki näyttävät askellajit ja sen herkkyys ovat vain plussaa. Vahvin osa-alue Tikillä on koulukoe, tarkkuus- ja kestävyyskokeessa se välillä kerää turhan paljon kierroksia. Parivaljakkoon Tiki sopii vain harvojen hevosten kanssa, niiden tutuimpien tarhakavereiden - parhaimmillaan se on kuitenkin yksin.

Vieraat paikat ovat alkuun katastrofi. Tiki käyttytyy kisoissa kuin ei olisi koskaan ihmisten ilmoilla ollutkaan ja kaikki on niin kamalan hirveää ja pelottavaa - eihän tamma mitään oikeasti pelkää, kunhan yrittää päästä velvollisuuksistaan. Vähän syrjemmässä rauhoituttuaan Tiki on kohtalaisen helppo käsitellä, joskaan suurta luottoa siihen ei vieläkään kannata uhrata. Verkassa tamma pitää saada testailustaan yli, jotta itse suoritus ei menisi kiukutteluksi. Traileriin tamma menee vastahakoisesti, yleensä vasta sokkona liinaamalla, mutta hevoskuljetusauto on sille helpompi. Tiki matkustaa nätisti sekä yksin että kaverin kanssa, jos ruokaa riittää.


SUKUTAULU


Isä: Surumurros
KTK-II, YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, jälkeläisluokka C
sh, m, sk 159cm
HeA / 100cm / helppo
Ii: Huimallus evm
sh, klm, sk 159cm
Iii: Tuohto evm
sh, klm, sk 158cm
Iie: Talvenharmaa evm
sh, rn, sk 151cm
Ie: Helmisydän evm
sh, m, sk 157cm
Iei: Hymysoihtu evm
sh, tprt, sk 157cm
Iee: Hattariina evm
sh, m, sk 153cm
Emä: Talvitaru
YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I
sh, rt, sk 157cm
HeA / 110cm / CIC1 / vaativa
Ei: Vailan Eepos evm
sh, vkk, sk 153cm
Eii: Eevert evm
sh, vkk, sk 155cm
Eie: Vaila-Laila evm
sh, rn, sk 152cm
Ee: Talventaika evm
sh, rt, sk 151cm
Eei: Mysteeri evm
sh, rn, sk 152cm
Eee: Talvi-Ihme evm
sh, rt, sk 150cm


SUKUSELVITYS


Isänisä Huimallus on mukavan kulomustan värityksen omaava 159-senttinen ori, joka on kilpaillut mittavan uran kotimaassa yleispainotteisena ja startannut niin ratsuna kuin valjakossakin. Orilla on useita sijoituksia ja voittoja vaativista koululuokista, jonka lisäksi se on kilpaillut myös esteillä kahdeksaankymmeneen senttiin asti. Yleispainotteinen ori on tienannut urallaan useita tuhansia euroja ja se on siirtynyt myös siitoskäyttöön suhteellisen nuorena, jonka vuoksi orilla on jo useita sukupolvia kilpakentillä ja nimeä ehditty tehdä tutuksi kotimaassa myös sukupolvien päästä. Huimallus on ollut myös aktiivisessa näyttelykäytössä etenkin kilpauransa päätettyään ja kantakirjattu toiselle palkinnolle. Kantakirjalausunnon ohessa ratsastuskoetta kehutaan onnistuneeksi ja ravia laadukkaaksi, jonka ansiosta ori on kerännyt hyviä pisteitä myös valjakkoajon kouluosuuksilta. Huimallukselta on jäänyt suomenhevoskasvatukseen viisitoista jälkeläistä, joista monitaituri Surumurros on ehdottomasti kuuluisimpia.

Isänisänisä Tuohto oli väriltään kulomusta ja asui koko ikänsä kasvattajansa luona Helsingin kupeessa. 158-senttinen ori kilpaili hurjat määrät sijoituksia esteiltä ja koulusta sijoittuen lisäksi valjakkoajossa. Tuohto on palkittu yleislaatuarvostelun ykköspalkinnolla ja lisäksi sekä koulu- että estelaatuarvosteluissa kakkosella. Lisäksi ori on kunnostautunut näyttelykehissä Champion-arvonimen verran ja kantakirjattu II palkinnolle ratsusuunnalle. Tuohtolta jäi jälkeläisiä neljä, jotka ovat kaikki kilpailleet sekä ratsastuslajeissa että valjakkoajossa hyvin sijoituksin.

Isänisänemä Talvenharmaa oli nimestään poiketen kuitenkin ruunikko tamma, joka kasvoi 151-senttiseksi. Tammalta löytyy ratsastus- ja valjakkoajosta yhteensä kilpailusijoituksia yli sata, joiden lisäksi se on kunnostautunut näyttelyissä Champion-arvonimen verran ja kantakirjattu II palkinnolle jo ennen kisauran aloittamista. Pienhevosisästä periytyvä tamma on jättänyt hevoskokoisten lisäksi muutamia pienempiä yksilöitä kahdeksan jälkeläisen joukkoon. Yhteistä näille ovat kuitenkin hyvät kilpailusijoitukset etenkin ratsastuspuolella. Ennen kuolemaansa tamma ehdittiin palkita vielä kouluratsastussaavutuksistaan laatuarvostelun kakkospalkinnolla. Harman emä on kuuluisa siitostamma Hiiren Harmaa.

Isänemä Helmisydän on musta tamma, jolta löytyy korkeutta 157 senttimetrin verran. Helmi polveutuu kenttäpainottesista hevosista, mutta on itse lisäksi ratsastuksen kuninkuuslajin lisäksi kilpaillut yksittäisiä ratsastuksen lajeja sekä valjakkoajoa sijoittuen. Koulupuolella tamma on sijoittunut helppo A-tasolla asti ja esteillä sekä maastoesteillä 90 senttimetrin luokissa jääden vanhempiaan hieman vaatimattomammaksi kilpailijaksi. Kestävän suorittajan jälkeläisissä näkyy myös kilpailijoita sekä siitoshevosia ja ne ovat perineet emältään reippaan olemuksen ja energisen luonteen. Käsitellessä ne ovat kuitenkin olleet Helmin tavoin rauhallisia ja helppoja. Helmi on saanut siitosurallaan peräti yhdeksän varsaa, joista laatuarvostelupalkittu Surumurros on tunnetuimpia.

Isänemänisä Hymysoihtu oli lähisukunsa tavoin tummanpunaraudikko ja ori teki leipätyönsä pääasiassa kouluratojen puolella, vaikka starttasikin muutamia valjakkoajoluokkia. 157-senttinen ori oli luonteeltaan kuuliainen ja hillitsi geeneillään hyvin vaikeampiakin tammoja. Soihtua käytettiin ratsupuolen lisäksi myös ravisiitokseen jonkun verran sukunsa turvin, josta kauempaa löytyy ravihevosia ja valjakkoeksperttejä. Upealiikkeinen ori kantakirjattiin toiselle palkinnolle ja myös sen kahdeksasta jälkeläisestä osa on kantakirjassa. Herkkä, mutta kilttiluonteinen ori jätti kilpakentät ja siitosorin työn kuitenkin aivan liian varhain menehdyttyään vakavassa autokolarissa kymmenvuotiaana.

Isänemänemä Hattariina sai alkunsa valjakkohevosten yhdistelmästä, mutta on itse kilpaillut myös ratsastuslajeja sijoittuen. Musta 153-senttinen tamma kuuluu kantatammoihin ja on syntynyt isossa siittolassa. On sanomattakin selvää, että Hattariinan vanhemmat on valittu tehtäväänsä tarkoin ja molemmilta löytyy valjakosta kosolti sijoituksia sekä herkkä, mukava luonne. Hattariinaa hieman isompikokoisemmat vanhemmat ovat tuoneet myös rakenteellisesti tammalle esiin parhaat puolensa. Etenkin kouluratsun uraa luonut tamma ehti saada viisi varsaa, ennen kuin se menehtyi ähkyleikkauksen komplikaatioihin 19-vuotiaana. Myös Hattariinan varsoista kaksi on jouduttu lopettamaan jo nuorena vakavan ähkyn vuoksi. Muualta suvusta ei kuitenkaan tiettävästi mitään terveysongelmia löydy ja muut jälkeläiset ovat eläneet pitkän ja hyvän elämän.


Emänisä Vailan Eepos on edelleen Etelä-Suomessa aktiivisesti vaikuttava ori. Eepokseksi kutsuttu, komea voikko ori viettää eläkepäiviään lähinnä jalostuspuuhissa ja oloneuvoksena. Sillä ei korkean ikänsä (24 vuotta) ja pienien jalkavaivojen vuoksi ratsasteta enää kovin rankasti, mutta sitäkin säännöllisemmin, jotta herra pysyy virkeänä. Komean ulkomuotonsa ja näyttelymenestyksensä lisäksi Eepos on saanut paljon kiitosta esteradalla. Huonosti se ei ole pärjännyt koulukilpailuissakaan, mutta orilla on puhdas estehevosen sydän. Se oli haastava ratsastettava, mutta teki sen erinomaisesti ja nautti siitä. Kouluradalla Eepos pärjäsi herkkyytensä ja hienon ravinsa myötä. Arjessa 153-senttinen tukkajumala ei aiheuttanut ongelmia ja oli jokaisen määrätietoisen ihmisen käsiteltävissä. Tähän päivään mennessä ori on saanut kaksikymmentä jälkeläistä: 12 tammaa ja 8 oria.

Emänisänisä Eevert oli niin ikään voikko suomenhevosori, jolta korkeutta löytyi 155 senttiä. Eevert kilpaili monipuolisesti niin kenttäkilpailuissa kuin yksittäisissä este- ja koulukilpailuissakin. Se menestyi erinomaisesti tasapainoisuutensa vuoksi: se ei ollut erinomaisen hyvä missään, mutta keskiverto hyvä suorittaja kaikilla osa-alueilla. Erikoisen värinsä, menestyksensä ja mahtavan luonteensa myötä Eevert oli suosittu jalostusori ja sai aikanaan yli kolmekymmentä jälkeläistä, joista useimmat perivät sen hyvät puolet. Eevert nimittäin oli oikea herrasmies, joka arjessa oli helppo ja vaivaton, mutta tosi tilanteessa siitä löytyi kilpahevosen säpäkkyyttä. Se lopetettiin kunnioitettavassa 25 vuoden iässä vanhuuden vaivojen vuoksi.

Emänisänemä Vaila-Laila on omalla tavallaan hyvin haastava tamma. Se ei tullut muiden hevosten kanssa toimeen ja oli jopa vihamielinen, vaikka ihmisille se oli oikea kullanmussu. Sen raivo muita hevosia kohtaan paheni ensimmäisen ja ainoan varsan jälkeen ja se jouduttiin erottamaan siitäkin, jottei se opettaisi varsalleensakin pahaa asennetta. Lailan kanssa ei nuoruusvuosien jälkeen kilpailtu vaan se vietti harrastehevosen elämää pienellä tallilla. Ajan kanssa se sopeutui tallin muihin hevosiin ja arki rullasi helposti, mutta uusia hevosia varsinkaan uusissa paikoissa se ei sietänyt. Tammalla oli kuitenkin laadukkaat askeleet ja hyvä hyppykapasiteetti ja se sopi laadukkaaseen harrastamiseen erinomaisesti. Laila lopetettiin 16-vuotiaana sen omistajan sairastuessa pahasti - tammaa ei haluttu enää kiusata muutoksilla.

Emänemä Talventaika on niitä edellä mainittuja monitoimihevosia. Taikana tunnettu tamma kilpailee kaikissa neljässä lajissa eikä edes erityisen matalalla tasolla. Nyt vanhemmalla iällä se ei kierrä kilpailuja enää niin aktiivisesti, mutta aina mammalomiensa välillä se saattaa käydä nappaamassa muutaman ruusukkeen helpommista luokista. Näyttelymenestystä raudikolle ei suotu, vaikka se onkin varsin herttainen ilmestys liinajouhineen, tähtineen ja korkeine sukkineen. Luonteeltaan Taika on aika stereotyyppinen suomenhevonen: se on kiltti, mutta vähän jääräpäinen ja yksinkertainen, ratsastaessa se on reipas ja herkkä, varsinkin esteillä hyvin kuumuvainen. Taru on Taikan ensimmäinen jälkeläinen, jonka se sai jo ennen kilpauraansa, sen jälkeen Taikalle on suotu kolme muutakin varsaa. Tällä hetkellä maailmaa matkannut ja omistajia vaihtanut tamma ihastuttaa kasvattajaansa keskisuurella yksityistallilla Etelä-Suomessa eikä vanhuuskaan vielä paina!

Emänemänisä Mysteeri elelee Talventaikan kanssa samalla yksityistallilla viettäen siellä eläkepäiviään ja toimien parempana harrastehevosena. Myssyllä alkaa jo ikä painaa, mutta se jaksaa edelleen innostua peltolaukoista. Nuorempana ruunikko ori esiintyi vahvasti koulukisoissa ja sai erittäin paljon kiitosta hienoista liikkeistään. Jälkeläisiä orilla on tehty vain kuusi ennen ruunausta, mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia ja tarkasti harkittuja. Perusluonteeltaan Myssy on aika riehakas ikuisuuslapsi, joka on kiinnostunut kaikesta ja aina mielellään lähdössä hommiin - tekejälle kuitenkin sattuu ja Myssy on saanut sitä kautta lempinimen Eemeli.

Emänemänemä Talvi-Ihme oli valjakkoajoon painottunut, suhteellisen pienikokoinen tamma. Ihme menestyi laajasti sekä yksilö- että pariluokissa ja käväisi se muutaman hienon arvostelun nappaamassa näyttelyistäkin. Kauniin ulkomuodon ja menestyksen kulissin takana oli kuitenkin pikku pirunen, joka rakasti ruokaa lähes yhtä paljon kuin itseään, oli kipakka käsitellä ja joka aiheutti isohkolla kotitallillaan enemmän harmia kuin kaikki muut hevoset yhteensä. Vanhemmiten tamma siirtyi siitokseen ja kun reissaaminen väheni, vilkastui se entisestään... Mahdoton tapaus! Ihme jouduttiin lopettamaan vasta 27 vuoden iässä, kun hampaat eivät pysyneet enää mielen ja kropan perässä. Tamman kuusi jälkeläistä perivät kaikki siltä liinajouhet ja suuret valkeat merkit.

Isän puolen sukuselvitys © Jannica


JÄLKELÄISET


isä // syntymäpvm // omistaja // o./t. varsa
Mörkövaaran Jumpperi // 14.02.2017 // Elli L. (VRL-14207) // t. Hengenvaaran Lillukka
Hengenvaaran Hukkapätkä // 04.03.2017 // Hapero (VRL-06115) // o. Hengenvaaran Tuomas


KISAKALENTERI


KRJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

12.12.2016 // KRJ/Helppo A // Encore // 2/30 //
13.12.2016 // KRJ/Helppo B // Ventos // 1/40 //
17.12.2016 // KRJ/Helppo A // Encore // 5/30 //
18.12.2016 // KRJ/Helppo A // Encore // 2/30 //
19.12.2016 // KRJ/Helppo B // Ventos // 1/40 //
20.12.2016 // KRJ/Helppo A // Encore // 2/30 //
21.12.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 4/30 //
22.12.2016 // KRJ/Helppo B // Kievarikujan Suomenhevoset // 3/30 //
23.12.2016 // KRJ/Helppo B // Kievarikujan Suomenhevoset // 5/30 //
25.12.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 3/30 //
26.12.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 1/30 //
28.12.2016 // KRJ/Helppo A // Fiktio // 2/40 //
29.12.2016 // KRJ/Helppo A // Fiktio // 1/40 //
01.01.2017 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 5/30 //
05.01.2017 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 4/30 //
01.11.2016 // KRJ/Helppo A // Kuuralehdon Hevostila // 5/30 //
05.11.2016 // KRJ/Helppo A // Kuuralehdon Hevostila // 2/30 //
05.11.2016 // KRJ/Helppo A // Kuuralehdon Hevostila // 3/30 //
08.11.2016 // KRJ/Helppo A // Kuuralehdon Hevostila // 2/30 //
09.11.2016 // KRJ/Helppo A // Kuuralehdon Hevostila // 5/30 //
10.12.2016 // KRJ/Helppo B // Micram Raceponies // 6/44 //
11.12.2016 // KRJ/Helppo A // Micram Raceponies // 3/56 //
12.12.2016 // KRJ/Helppo B // Micram Raceponies // 3/44 //
18.12.2016 // KRJ/Helppo B // Romilly // 5/50 //
18.12.2016 // KRJ/Helppo A // Romilly // 1/50 //
19.12.2016 // KRJ/Helppo A // Romilly // 3/50 //
22.12.2016 // KRJ/Helppo B // Kilpailukeskus Stewart // 4/100 //
27.12.2016 // KRJ/Helppo B // Kilpailukeskus Stewart // 7/100 //
11.01.2017 // KRJ/Helppo A // Oakhill // 4/30 //
12.01.2017 // KRJ/Helppo A // Oakhill // 5/30 //
13.01.2017 // KRJ/Helppo A // Kievarinkujan suomenhevoset // 7/50 //
14.01.2017 // KRJ/Helppo A // Oakhill // 5/30 //
17.01.2017 // KRJ/Helppo A // Kievarinkujan suomenhevoset // 5/50 //
18.01.2017 // KRJ/Helppo A // Oakhill // 1/30 //
19.01.2017 // KRJ/Helppo A // Oakhill // 3/30 //
20.01.2017 // KRJ/Helppo A // Oakhill // 1/30 //
03.01.2017 // KRJ/Helppo A // Ruudin Talli // 6/40 //
06.01.2017 // KRJ/Helppo A // Ruudin Talli // 3/40 //
07.01.2017 // KRJ/Helppo A // Ruudin Talli // 4/40 //
07.01.2017 // KRJ/Helppo A // Ruudin Talli // 1/40 //
09.01.2017 // KRJ/Helppo A // Ruudin Talli // 6/40 //

ERJ, vain sijoitukset merkitty, 43 kpl.

01.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 5/30 //
03.12.2016 // ERJ/110cm // Ventos // 1/30 //
03.12.2016 // ERJ/110cm // Ventos // 2/30 //
04.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 2/30 //
06.12.2016 // ERJ/110cm // Ventos // 2/30 //
08.12.2016 // ERJ/110cm // Ventos // 4/30 //
08.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 1/30 //
09.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 4/30 //
11.12.2016 // ERJ/110cm // Mörkövaara // 4/30 //
11.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 2/30 //
13.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 4/30 //
14.12.2016 // ERJ/100cm // Ventos // 3/30 //
15.12.2016 // ERJ/100cm // Ventos // 5/30 //
15.12.2016 // ERJ/100cm // Romilly // 7/69 //
16.12.2016 // ERJ/110cm // Mörkövaara // 1/30 //
16.12.2016 // ERJ/110cm // Romilly // 1/56 //
16.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 5/30 //
17.12.2016 // ERJ/110cm // Mörkövaara // 1/30 //
19.12.2016 // ERJ/110cm // Edelsten Ponies // 2/30 //
12.01.2017 // ERJ/110cm // Vähäpelto // 2/30 //
18.01.2017 // ERJ/110cm // Vähäpelto // 4/30 //
18.01.2017 // ERJ/110cm // Vähäpelto // 5/30 //
19.01.2017 // ERJ/110cm // Vähäpelto // 2/30 //
01.11.2016 // ERJ/100cm // Kuuralehdon Hevostila // 5/29 //
02.11.2016 // ERJ/100cm // Kuuralehdon Hevostila // 3/29 //
09.11.2016 // ERJ/100cm // Kuuralehdon Hevostila // 5/29 //
10.12.2016 // ERJ/100cm // Micram Raceponies // 5/29 //
14.12.2016 // ERJ/100cm // Micram Raceponies // 4/29 //
15.12.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 4/31 //
17.12.2016 // ERJ/100cm // Micram Raceponies // 2/29 //
18.12.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 3/31 //
22.12.2016 // ERJ/100cm // Kilpailukeskus Stewart // 6/50 //
24.12.2016 // ERJ/110cm // Romilly // 7/60 //
25.12.2016 // ERJ/110cm // Kilpailukeskus Stewart // 6/47 //
03.01.2017 // ERJ/110cm // Cadogan Ponies // 5/40 //
12.01.2017 // ERJ/110cm // Cadogan Ponies // 1/40 //
20.01.2017 // ERJ/110cm // Cadogan Ponies // 4/40 //
01.01.2017 // ERJ/110cm // Turmeltaja // 4/30 //
04.01.2017 // ERJ/110cm // Turmeltaja // 2/30 //
05.01.2017 // ERJ/110cm // Romilly // 5/58 //
06.01.2017 // ERJ/110cm // Turmeltaja // 3/30 //
07.01.2017 // ERJ/100cm // Romilly // 6/60 //
08.01.2017 // ERJ/110cm // Romilly // 6/58 //

KERJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

21.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 4/24 //
22.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 4/24 //
24.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 1/24 //
25.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 1/24 //
28.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 2/24 //
30.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 1/24 //
01.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 2/37 //
12.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 2/37 //
09.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 3/37 //
20.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 6/37 //
22.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 1/37 //
23.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 6/37 //
25.12.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 6/37 //
03.01.2017 // KERJ/CIC1 // Turmeltaja // 2/30 //
08.01.2017 // KERJ/CIC1 // Cadogan Ponies // 4/30 //
25.01.2017 // KERJ/CIC1 // Kevolehto // 2/60 //
28.01.2017 // KERJ/CIC1 // Kievarinkuja // 3/30 //
02.02.2017 // KERJ/CIC1 // Mörkövaara // 2/30 //
04.02.2017 // KERJ/CIC1 // Mörkövaara // 2/30 //
05.02.2017 // KERJ/CIC1 // Mörkövaara // 5/30 //
12.02.2017 // KERJ/CIC1 // Cadogan Ponies // 3/40 //
13.02.2017 // KERJ/CIC1 // Mörkövaara // 2/30 //
15.02.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 3/30 //
15.02.2017 // KERJ/CIC1 // Cadogan Ponies // 6/40 //
25.02.2017 // KERJ/CIC1 // Kievarinkuja // /30 //
26.02.2017 // KERJ/CIC1 // Kievarinkuja // 5/30 //
07.02.2017 // KERJ/CIC1 // Zemniak Stud // 2/40 //
19.02.2017 // KERJ/CIC1 // Romilly // 4/31 //
21.02.2017 // KERJ/CIC1 // Cadogan ponies // 4/40 //
22.02.2017 // KERJ/CIC1 // Kievarinkuja // 3/30 //
02.03.2017 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 1/30 //
08.03.2017 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 4/30 //
09.03.2017 // KERJ/CIC1 // Turmeltaja // 2/30 //
16.03.2017 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 5/30 //
19.03.2017 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 2/30 //
21.03.2017 // KERJ/CIC1 // Turmeltaja // 1/30 //
26.03.2017 // KERJ/CIC1 // Turmeltaja // 3/30 //
06.03.2017 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 1/27 //
07.03.2017 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 5/27 //
09.03.2017 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 2/27 //
10.03.2017 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 5/27 //

VVJ, vain sijoitukset merkitty, 43 kpl.

01.12.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 4/24 //
04.12.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 2/24 //
07.12.2016 // VVJ/Vaativa // Fiktio // 4/30 //
08.12.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 4/24 //
08.12.2016 // VVJ/Vaativa // Swildie Highlanders // 3/19 //
08.12.2016 // VVJ/Vaativa // Fiktio // 1/30 //
11.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 2/25 //
13.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 3/25 //
13.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 3/25 //
15.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 4/25 //
15.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 2/25 //
15.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 4/25 //
16.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 3/25 //
19.12.2016 // VVJ/Vaativa // Koistila // 5/25 //
21.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 3/17 //
22.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 4/17 //
22.12.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 2/26 //
23.12.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 2/20 //
23.12.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 3/23 //
24.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 4/17 //
24.12.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 3/20 //
24.12.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 2/23 //
25.12.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 4/20 //
26.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 1/17 //
26.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 1/17 //
27.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 1/17 //
27.12.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 3/20 //
27.12.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 4/20 //
27.12.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 1/23 //
28.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 1/17 //
29.12.2016 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 3/17 //
30.12.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 2/26 //
01.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 5/30 //
01.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 4/30 //
04.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 3/30 //
10.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 4/30 //
11.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 4/30 //
13.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 1/30 //
16.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 2/30 //
19.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 2/30 //
19.01.2017 // VVJ/Vaativa // Vähäpelto // 5/30 //
30.09.2017 // VVJ-cup/Vaativa // Tuiskula // 2/15 //

Näyttelyt, arvonimet

07.12.2016 // Kutsu // VSN/Suomen(pien)hevostammat // 6/12 // 37p


PÄIVÄKIRJA


01.11.2017, estevalmennus (omistajan kirjoittama)
Kohti suomenhevosten laatuarvostelua ajatuksella, valmennuksessa työstäisimme Tikiä puomeilla ja kavaleteilla. Olin raahannut valtaisan määrän puomeja kentän lävistäjälle, mutta myöhemmin ne tultaisiin siirtämään molempiin päätyihin ympyröille, jolloin niitä voitaisiin ratsastaa myös kahdeksikkona. Tiki näytti aivan toiselta kuin viime viikolla saapuessaan kentälle: heinämaha oli kutistunut merkittävästi, mutta niin oli Tikin motivaatiokin. Puomit pongattuaan se kuitenkin piristyi ja alkuverryttely sujui hyvin. Ensimmäiset lävistäjät olivat vaikeita ratsastajalle - Tiki kyllä mennä paineli kuin vanha tekijä, mutta huomattavasti vähemmällä askelmäärällä kuin sekä minä että ratsastaja olimme suunnitelleet. Muutaman toiston jälkeen Tikikin malttoi keskittyä ja siirryimme kahdeksikolle. Tarkoitus oli ratsastaa ihan vain laukassa kahdeksikkoa, keskellä luonnollisesti laukanvaihto. Tehtävä vaati tarkkuutta sekä ratsastajalta että hevoselta, mutta molemmat hallitsivat homman hyvin!

26.10.2017, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Hengenvaaran Talvikilla tulisi olemaan seuraavan kuukauden aikana hyvin tarkka ruokavalio ja sitäkin tarkempi liikutusohjelma. Tarkoitus oli saattaa tamma mahdollisimman hyvään kuntoon ennen marraskuun lopun suomenhevosten laatuarvostelua. Tätä tukivat kahdesti viikossa tapahtuvat valmennukset, joista ensimmäinen olisi tänään. Päivän ohjelma oli testailla vähän tamman jaksamista, miten se liikkuu ja taipuu pidemmän kisakauden jäljiltä ja kehittää sen perusteella seuraavan neljän viikon ohjelma.
Alusta asti Tiki tuntui hyvin halukkaalta ja motivoituneelta liikkumaan, mutta samalla se tuntui olevan tavallistakin herkempi. Neuvoin ratsastajaa ratsastamaan tammaa ihan niin kuin aina ennenkin: turhalla varomisella sen ylimääräinen herkkyys ei ikinä karsiudu pois. Alkuun Tiki sitten sinkoilikin ympäriinsä aika holtittoman näköisenä, mutta yllättävän nopeasti työmoodi löytyi taas ja pystyimme tekemään ihan oikeitakin juttuja. Tiki ei vaikuttanut ollenkaan huonolta: se oli selvästi liikkunut myös omatoimisesti ja pientä alkukankeutta lukuunottamatta notkeuskin löytyi. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikolla.

11.09.2017 Valjastin Tikin kärryjen eteen ihan vain sunnuntaiajelua varten. Sunnuntaiajelu maanantai-illalla, mutta menköön. Tiki tarvitsi viikonlopun kisarykäyksen jäljiltä vähän palauttavaa liikuntaa ja mikäs sen parempaa kuin kevyt hölkkälenkki syksyn ilta-auringossa tuulen suhistessa kellertyvissä lehdissä ja leijaillessa maahan. Tiki tuntui alusta asti meneväiseltä ja se hölkkäsi mielellään pitkin loputtomia metsäteitä eikä sen normaalista herkkiskiukuttelusta ollut tietoakaan. Sekin taisi olla enemmän syksyn lapsi ja nautti viilenevistä illoista, kun ötökät vihdoin ja viimein jättivät rauhaan eikä aurinko porottanut armottoman kuumana. Teimme reilun tunnin lenkin, ainakin viimeiset kaksikymmentä minuuttia rennosti kävellen ja kaulaa venytellen. Tallilla vielä hieroin Tikiä vähän ennen kuin päästin sen karsinaan odottelemaan iltaheiniä.

31.07.2017 Laidunkausi teki Tikille todellakin hyvää. Se rellesti nuorten ja nuorekkaiden kanssa liki kuukauden pisin alavia laitumia ja on nyt ollut yhden yön tallissa. Tänään pitäisi heittää satula tamman selkään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja toivoa vain parasta. Heti aamuheinien ja aamutallin jälkeen talutin Tikin käytävälle ja sidoin sen napakasti kiinni. Se huojui ja heilui ja kuikuili eteen ja taakse, mutta ainakin se pysyi edes jokseenkin paikoillaan. Harjailin sen ripeästi läpi ja jouduin vain kerran (!!) komentamaan sitä kunnolla, kun se alkoi jo uhkaavasti kiertyä käytävällä väärin päin. Kavioita puhdistaessa se toki onnistui kivuliaasti tallaamaan varpailleni, mutta oma vikani, kun turvakärkiset kengät lojuivat hiostamassa eteisessä eivätkä suinkaan jalassa. Varustin tamman ja itseni ja lähdimme liinan kera kohti kenttää.
Tähän aikaan aamusta ei onneksi kukaan muu ollut vielä paikalla, joten saatoin juoksuttaa Tikin nopeasti läpi molempiin suuntiin. Tamma ei sen suurempia riekkunut: muutamat pierupukkilaukat saatiin, mutta saatoin kiivetä semi-levollisin mielin selkään. Ratsastin kevyesti askellajit läpi, suuria ympyröitä ja vähän jumppaa loppuverkan aikana, sillä luonnollisesti puolentoista kuukauden villiponielämön jälkeen ei voi olettaa mitään superletkeää eläintä. Muuten tamma oli miellyttävän reipas ja eteenpäinpyrkivä. Kuskille sen sijaan oli lähinnä shokki joutua taas superherkän tamman selkään ja yhteisten lankojen löytäminen kesti luvattoman kauan. Uuteen nousuun ja syksyn kisakaudelle!

04.06.2017, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Valmennuspäivälle ei olisi saattanut osua parempaa säätä: puolipilvistä, kevyt tuulenvire ja siten ainoastaan lämmin eikä tukahduttavan kuuma. Edellisen päivän sade oli imeytynyt hyvin kentän pintaan eikä se siis pölissyt juuri lainkaan. Hevoset olivat päässeet maistelemaan lähilaitumille päivittäin muutamaksi tunniksi vihreää ja kaikilla tuntui olevan mieli korkealla. Kouluratsastuksen aiheena olivat tänään lisäykset ja kokoamiset sekä niiden avulla tehdyt erinäiset kontrolliharjoitukset. Treeni aloitettiin jo verkasta lähtien ja hevosia ratsastettiin vaihdellen reippaammassa ja hitaammassa tempossa ja eri askelpituuksin, pitäen tärkeänä sitä, että ratsu liikkui pienistä avuista eteen ja toisaalta myös palautui nopeasti. Varsinkin laukassa oli tärkeä pitää ratsu ryhdissä ja kasassa, vaikka tempoa hidastaisikin tai askelta lyhentäisi: helposti laukka valahti etupainoiseksi ja hevosen saaminen takaisin takajaloilleen oli työn ja tuskan takana.
Tikilläkin tuntui olevan yllättävän hyvä päivä ja se oli alusta asti hyvin avuillani. Vähän se yritti luistaa tehtävistä ja tikittää menemään sen sijaan, että olisi tosissaan tehnyt töitä, mutta nopeasti saimme valmentajan neuvoilla tilanteen haltuun. Laukkatehtävissä Tiki loisti ja sen kanssa en saanut kertaakaan noottia repsahtaneesta yleisolemuksesta! Lävistäjillä tehtiin uskomattoman hienoja askeleenpidennyksiä ja yllättäen Tiki myös taipui pieneen piipertämiseen kokoamisen merkeissä. Tamma oli koko valmennuksen ajan niin huippu, että lopetimme hyvissä ajoin ja siirryimme muiden ratsukoiden tieltä metsätiellä loppukäynteihin. Tunnustan, että hymyilin varmaan kolme päivää valmennuksen jälkeenkin - harvemmin mikään Tikin kanssa sujuu noin hyvin.

25.04.2017, kouluvalmennus, valmentajana Sussu
Saavuin Hengenvaaraan, Haperon hienon tallin pihaan. Olimme sopinut kaksi valmennusta, joista ensimmäinen alkaisi viiden minuutin päästä. Kentällä näkyikin jo olevan ratsukko kävelemässä pitkin ohjin, joten suuntasin sinne. Kyselin hieman tietoja Haperosta ja hänen ensimmäisestä ratsustaan, suomenhevostammasta nimeltä Hengenvaaran Talvikki, eli Tiki. Haperon kertoman mukaan Tiki on hyvin verryteltynä oikein mukava ja herkkä ratsu, mutta tamma osaa olla todellinen vastuskin.
Aloitimme virallisesti valmennuksen hieman käyntitehtävillä. Tikiä ei selvästikkään olisi jaksanut touhu pahemmin kiinnostaa, mutta muutamien siistien volttien jälkeen tamma malttoi alkaa kuunnella selässään istuvaa Haperoa. Käynnissä ratsukko sai hieman jumpata loivilla väistöillä ja erikokoisilla volteilla. Nopeasti siirryttiin kuitenkin raviin, jossa neuvoin Haperoa pyytämään Tikiltä hieman rauhallisempaa menoa, sillä tammalta katosi ravista hyvä tahti heti kun se yritti kiihdyttää vauhtia. Alkuun ratsukko sai ottaa muutamia perusharjoituksia ravissa ja keskityttiin vain siihen, että Tiki taipuisi huolella ja Hapero muistaa pitää oman istuntansa ryhdikkäänä ja käden tasaisena.
Ravissa harjoiteltiin huolella pohkeenväistöjä ja testailtiin pieniä pätkiä sulkuja kun Tiki oli vertynyt hyvin. Sulkutaivutukset eivät sujuneet tammalta ihan yhtä näppärästi kuin pohkeenväistöt, mutta ihan kohtalaisesti kuitenkin. Kunhan Hapero sai omat apunsa vielä paremmin ja selvemmin läpi, parani Tikikin huomattavasti. Laukkatyöskentely jäi hieman vähälle ja vain valmennuksen loppupuolelle, mutta laukassa ratsukko sai hakea suurella ympyrällä parempaa tahtia ja aktiivisempia takajalkoja. Neuvoin Haperoa ottamaan laukan sisällä paljon nopeita temponvaihteluita, joilla hän sai Tikin paremmin kuulolle ja takajalat aktiivisemmiksi. Laukkojen jälkeen oli aika lopetella ja annoin Haperon loppuverrytellä Tikin rennossa ravissa hieman pidemmällä ohjalla.

17.02.2017, kirjoittanut Jannica
Vihdoin ja viimein, kahdenkymmenen minuutin tarhassa juoksuttamisen ja lopulta haetun kauraämpärin avulla olin saanut Hengenvaaran uusimman tulokkaan, suomenhevostamma Tikin kiinni tarhasta! 7-vuotias tamma ei omistajansa sanojen mukaan ollut helpoimmasta päästä ja jo kättelyssä tamma oli sen todistanut. Saatuani tamman karsinaan kävin hakemassa varusteet, harjapakin ja itselleni kypärän sekä pitkän kouluraipan, jotenkin minulla oli sellainen tunne, että sitä tänään tarvittaisiin.. Palasin lasteineni tamman karsinalle ja pohdin hetkisen hoitaisinko sen sittenkin käytävällä.. Noh, ei se niin mahdoton voinut olla, tuumasin sitoen tamman kiinni kalterin liikkumattomaan osaan. Kun vihdoin tamma oli puunattu, kaviot putsattu ja varusteet päällä olin jo aivan hikinen ja lisäksi kädessä komeili ikävän näköinen puremajälki. Vai että sellaista peliä.. Saatuani kypärän päähän otin suitset koukusta ja meinasin laittaa ne vain tammalle, mutta sepä olikin asiasta tyystin eri mieltä ja nosti päänsä niin korkealle kuin nyt vain 150-senttinen sen voi saada. Odottelin rauhassa, että se laskisi sen alas. Olin jo tottunut tällaisiin kavereihin, eikä tähän auttanut kuin odottaminen. Pään loikkiminen alas ei tuonut tulosta koskaan. Tällä metodilla toimi Tikikin ja pian se laski kysyvän näköisenä päänsä alas, jolloin sain sen suitsittua.
Ajattelin mennä tamman kanssa kentälle, koska suurimmalla todennäköisyydellä se ei löytäisi sieltä niin paljon kiinnostavia kyttäämisen aiheita, kuin maneesissa oli. Saatuani tamman kentälle ikuisuudelta tuntuvan kymmenminuuttisen päästä sen loikittua joka suuntaan ja hypittyä pystyyn, kun suuntana ei ollutkaan tuttu ja turvallinen mörkömaneesi. Laitoin muina miehinä portin kiinni ja talutin rauhoittuneen tamman kaartoon. Laskin jalustimet alas ja kiristin vyötä. Hengitin muutaman kerran syvään ja nousin sitten selkään. Yllätyksekseni ei seurannut minkäänlaisia pomppuja mihinkään, vaan tamma odotti kärsivällisesti, kun säädin jalustimet ja tiukkasin vyön, outo juttu. Ollessani valmis ohjasin tamman uralle pitäen varmuuden vuoksi ohjat tuntumalla. Se tuntui olevan äärimmäisen herkkä, joka sopi ratsastustyyliini täysin, sillä omasin rauhallisen ja vakaan ohjasotteen. Ohjasin Tikin isolle ympyrälle päätyyn, se muljautteli silmänvalkuaisiaan, ei kai tykännyt pohkeavuista lainkaan. Tein muutaman puolipidätteen, joista tamma suivaantui aivan vallan väistäen uralle puoliloikkaa. Painoin ulkopohkeen tiiviimmin kylkeen silläkin uhalla, että tamma hermostuisi sen olemassaolosta. Muutaman keskustelun jälkeen se väisti takaisin ympyrälle ja jatkoin harjoituksia. Tein pysähdyksiä pitkin ympyrää, nekään eivät tuntuneet kuun asentoihin sopivan, vaan tamma kuopi joka kerta maata ellei heti päässyt jatkamaan. - Ajattelin kuitenkin, että on parempi edetä hitaasti, joten jätin kuoputukset omaan arvoonsa vielä tällä kertaa. Lopettelimme kävelyjen jälkeen.

12.12.2016 En tiedä kenen idea se oli, mutta pikkujoulujen kunniaksi järjestimme enemmän tai vähemmän leikkimielisen agilitykilpailun ohjelmanumeroksi - veren maku suussahan siellä tunnetusti kaikki kilpailivat. Jotta kilpailu olisi mahdollisimman reilu ja vaikea, jokainen osallistuja sai nostaa itselleen hevosen arpalapulla kaikista tallin hevosista. Luonnollisesti kaikki toivoivat jotain "kaikki käy" ja helposti käsissä pysyvää hevosta, sillä agility ei ollut kyllä kenellekään Hengenvaaran hevosista kovin tuttu laji. Pikkujoulupäivänä satoi räntää taivaan täydeltä...
Minun kisakaverikseni osui Tiki. En ollut ihan varma onko se huono vai hyvin huono vaihtoehto. Tikiä ei todellakaan kiinnostanut mikään agility ja se jäkitti lähes jokaisella esteellä repien itsensä lopulta irti ja esitellen komeat pukkilaukat loskan lentäessä. Se siitä hauskanpidosta. Jos se minusta riippuu, niin tämä ei ole jokavuotinen perinne.

08.11.2016 Talliin on viime aikoina saapunut hurjasti uusia hevosia ja sen myötä karsina- ja tarhapaikat ovat olleet sekaisin jo pidemmän aikaa. Tänään päätin vihdoin pistää aivonystyrät töihin ja sovitella hevosia vähän uusille paikoille ja porukoihin. Tallin porukkaan mahtuu niin monenlaista kopukkaa, että laumajakojen tekeminen ei ole aivan niin helppoa kuin voisi ensin kuvitella. Lisäksi kilpahevoset ovat usein vähän liiankin tulisia ja isoegoisia eivätkä kaikki mahdu edes vierekkäisiin tarhoihin ilman, että täytyy uhitella toisen tarhan kaverille. Onneksi tilaa on yllinkyllin ja tarpeen vaatiessa hevoset pääsevät vaikka yksin omaan tarhaansa. Esimerkiksi Tiki viihtyy ihan yhtä huonosti hevosen kuin hevosen kanssa ja se on helppo lisätä johonkin kivaan pieneen tammalaumaan. Tiki kiukuttelee joka tapauksessa ensimmäiset pari viikkoa, mutta


IKÄÄNTYMINEN


1 vuotta - 04.11.2016
2 vuotta - 05.11.2016
3 vuotta - 06.11.2016
4 vuotta - 07.11.2016

5 vuotta - 03.12.2016
6 vuotta - 03.01.2017
7 vuotta - 03.02.2017
8 vuotta - 03.03.2017
9 vuotta - 03.04.2017
10 vuotta - 03.05.2017
11 vuotta - 03.06.2017
12 vuotta - 03.07.2017
13 vuotta - 03.08.2017
14 vuotta - 03.09.2017
15 vuotta - 03.10.2017
16 vuotta - 03.11.2017
17 vuotta - 03.12.2017
18 vuotta - 03.01.2018
19 vuotta - 03.02.2018
20 vuotta - 03.03.2018


Virtuaalihevonen / A sim game horse