Mörkövaaran Savanni


Kuvat: VRL-10352


Virallinen nimi: Mörkövaaran Savanni Kutsumanimi: Sanni
Syntynyt, ikä: 30.06.2016, kts sivun alareuna Rotu: suomenhevonen
Sukupuoli: tamma Säkäkorkeus: 154cm
Väri: tummanrautias Merkit: -
Omistaja: Hapero, VRL-06115 Asuinpaikka: Hengenvaara
Kasvattaja: Tvisha (VRL-01671), Mörkövaara Rekisterinumero: VH16-018-1618
Koulutustaso: HeB / 100cm / helppo / noviisi Painotus: yleispainotus

KTK-II, 03/17, 18 + 18 + 18 + 18 = 72p

KERJ-I, 05/17, 7,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 107,5p

VVJ-I, 05/17, 8 + 41 + 25 + 20 + 15 = 109p

ERJ-I, 06/17, 7 + 40 + 25 + 20 + 15 = 107p

KRJ-I, 07/17, 7 + 40 + 25 + 20 + 15 = 107p

VSN Champion, myönnetty 08/17

YLA2, 08/17, 32 (17+15) - 27,5 (15,5+12) - 17 - 13 - 4 = 93,5p



LUONNE


Mörkövaaran Savanni eli lyhyemmin vain Sanni on erittäin näpsäkkä yhdistelmä isänsä virkeyttä ja vähän luupäistä luonnetta ja emänsä herkkyyttä ja kiltteyttä. Se on kerännyt koriinsa onneksi lähinnä vain vanhempiensa hyviä puolia, joskin se voisi olla vähän kärsivällisempi ja kysyä hämmentävissä tilanteissa joskus myös ihmisen mielipidettä eikä vain toimia miten itse parhaaksi näkee - ja yleensä Sanni näkee vauhdin toimivan ihan jokaisessa tilanteessa. Muiden hevosten kanssa tamma tulee hyvin juttuun ja se sopii erinomaisesti esimerkiksi nuorempien lastenvahdiksi ja leikkikaveriksi.

Hoitaessa se seisoo pääasiassa ihan paikallaan ja tutkailee vain rauhallisesti ympäristöään, mutta normaalista poikkeavat tilanteet saavat sen levottomaksi ja käyttäytymään huonosti. Parhaiten näissä tilanteissa pärjää, kun komentaa kerran kunnolla ja antaa sitten olla. Sannin kanssa ei kannata jäädä vääntämään kättä vaan keksiä ennemminkin toinen reitti pois tilanteesta. Se jaksaa kyllä vääntää ja kääntää ja jäkittää vaikka koko loppupäivän. Kavioiden puhdistus voi Sannin kanssa olla pieni taistelu, mutta napakan hoitajan kanssa se alistuu nopeasti kohtaloonsa ja esimerkiksi tutulla kengittäjällä ei ole ensimmäisen kerran jälkeen ole ollut mitään ongelmia. Sama juttu eläinlääkärin ja hierojan kanssa - kun taistelut on kerran käyty, ne on käyty. Varustaessa Sanni voi olla vähän levoton, mutta lähinnä sen takia, että se on niin innoissaan lähdössä töihin.

Ratsuna Sanni on mukavan energinen ja vireä. Se liikkuu luonnostaan pitkällä ja rennolla askeleella, joskaan se ei ole mikään koulukenttien liitokavio. Sannin kärsivällisyys ei riitä kovin pitkäksi aikaa samojen asioiden hinkaamiseen ja sen kanssa treenatessa tärkeintä onkin pitää homma monipuolisena ja mielekkäänä molemmille. Se on herkkä ja hyvin paljon istunnalla ratsastettava ja kovilla ja hitailla avuilla sen saa lähinnä kiirehtimään alta pois. Ylipäätään se reagoi epäselviin apuihin yleensä vain lisäämällä vauhtia, mihinkään pukitteluihin tai ryntäilyihin se ei kuitenkaan lähde. Maastossa tamma on vähän säpäkämpi ja voi säpsyä kovia ääniä tai äkkinäisiä liikkeitä, mutta pohjimmiltaan se on mukava maastokaveri. Kilpalaukoissa kierrokset nousee nopeasti nollasta sataan, mutta toisaalta laskevat ihan yhtä nopeasti kunhan muutkin hidastavat.

Esteillä kierrokset nousee ja vauhti kasvaa, mitä korkeammaksi esteet muuttuu. Sanni hyppää varsin hyvällä tekniikalla, kunhan se malttaisi keskittyä tekemiseen. Se ei kuitenkaan vaadi ratsastajaltaan ihmeitä, ainoastaan vähän pelisilmää ja rauhallisen otteen, sillä edelleen, vaikka vauhdilla mennäänkin, on tamma herkkä ja ihan istunnalla ratsastettavissa. Erikoisesteitä voidaan välillä vähän katsella, mutta jos ratsastaja on menossa, menee Sannikin. Se kieltää muutenkin hyvin harvoin, huonoillakin lähestymisillä se kyllä yrittää yli. Maastoesteillä vauhdin kanssa saa olla tarkkana, mutta muuten tamma on aika mukava hyppykaveri.

Valjakkoajossa Sannilla tuntuu olevan joko erittäin hyvä tai erittäin huono päivä. Molempina se on aluksi vähän kiireinen ja vaatii rauhallisen kuskin, hyvinä päivinä se rauhoittuu ja malttaa kuunnella ohjastajaa, huonoina päivinä rauhoittelu kaikuu kuuroille korville, tamma on hätäinen eikä malta kuunnella kyllä yhtään. Kestävyyskoe on aina ollut tamman vahvimpia puolia ja se onnistuu yleensä aina, koulukoe taas on huonoina päivinä aika kamalaa katseltavaa.

Kilpapaikalla tai ylipäätään vieraissa paikoissa Sanni on utelias häslä: sen pitäisi saada nähdä ja haistaa ja maistaa kaikkea juuri nyt ja kaikkea yhtäaikaa. Verryttely voi alkuun olla aika kaoottinen, mutta rauhallisella ratsastajalla tammakin rauhoittuu ja rentoutuu. Traileriin Sannin saaminen on yhdenlainen operaatio, joskin sinne asti päästyään se matkustaa nätisti sekä yksin että kaverin kanssa.


SUKUTAULU


Isä: Ruunappa
YLA2, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, VVJ-II
sph, vprt, sk 144cm
HeB / 100cm / helppo
Ii: Ruuperttievm
sh, rn, sk 149cm
Iii: Reinart evm
sh, rt, sk 152cm
Iie: Nuuni evm
sph, rn, sk 148cm
Ie: Kaislakka evm
sh, rt, sk 155cm
Iei: Niklaus evm
sh, rt, sk 155cm
Iee: Kiamilla evm
sh, rt, sk 153cm
Emä: Sinitian Taiga
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I
sh, rt, sk 158cm
HeA / 110cm / CIC1
Ei: Talviaika evm
sh, rt, sk 160cm
Eii: Talviyö evm
sh, prt, sk 158cm
Eie: Sinitian Tuuli evm
sh, vrt, sk 159cm
Ee: Sinitian Halla evm
sh, vrt, sk 157cm
Eei: Halipula evm
sh, vrt, sk 159cm
Eee: Sinitian Usva evm
sh, trt, sk 155cm


SUKUSELVITYS


Isänisä Ruupertti on reipas ruunikko, jonka elämässä sattuu ja tapahtuu. Vauhtia on aina puolet liikaa ja itsepäisyyttäkin löytyy. Toisaalta vauhdista on kilpapuolella ollut hyötyä ja varsinkin kenttäkilpailuissa nippanappa hevoskokoinen Ruupertti on niittänyt mainetta ja mammonaa. Sen lisäksi ori on kilpaillut yksittäisissä koulu- ja estekisoissa ja onpahan se kiertänyt noviisi-tasoisia valjakkokisojakin. Kilpauransa ohella Ruupertti on astunut kymmenkunta tammaa, jälkeläiset viilettävät isänsä tavoin useamman lajin kilpailuissa. Komea oriherra on pikku hiljaa jäämässä pois kisakentiltä ja siirtymässä vielä mahdollisesti muutamaksi vuodeksi siitokseen.

Isänisänisä Reinart kilpaili niin ikään päälajinaan kenttäratsastuksessa, mutta erinomaisella menestyksellä myös yksittäisiä metrin luokkia. Orilla oli hieno, tasapainoinen hyppy ja se pärjäsi pienen kokonsa ja sporttisuutensa vuoksi tiukoillakin teillä. Luonteeltaan raudikko oli niin ikään vauhdikas, mutta toisaalta oriksi yllättävän tasapainoinen ja helppo. Piirtopäinen Reinart kantakirjattiin kolmospalkinnolla, ihan ansaitusti. Ori lopetettiin 20-vuotiaana hengitystieongelmien vuoksi, sen ehdittyä saamaan kahdeksan tarkkaan harkittua varsaa.

Isänisänemä Nuuni sen sijaan oli neljää lajia nuoruudessaan kilpaileva kaunokainen, joka ehti muutamassa vuodessa osoittaa kykynsä kilpakentillä ja siirtyi sitten pian jalostushommiin ihan täysaikaisesti. Seitsämän varsaa maailmaan saattanut ruunikko, pienhevoskokoine Nuuni periytti myös jälkeläisilleen omaa jääräpäistä, mutta tasaista ja kilttiä luonnettaan. Ja hyvää rakennetta - tamma kantakirjattiin kakkospalkinnolla ja se pärjäsi isoissakin näyttelyissä hyvin. Tamma lopetettiin 27-vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi.

Isänemä Kaislakka hyväluonteinen ratsutamma ostettiin ravitalliin omistajan sivuprojektiksi haaveena omasta estehevosesta. Harmi vain, että Kaislakka ei lunastanut odotuksia aivan kuin piti. Tammalla riitti kyllä potentiaalia metrin luokkiin, mutta ei sopinut muuten lainkaan estehevoseksi. Kaislasta ei kuitenkaan tahdottu luopua vaan vaihdettiin lajia. Tamma oli kuin kotonaan kouluradalla ja menestyi helpoissa luokissa aluetasolla. Myöhemmin tamma ehti kilpailla vielä valjakkoajonkin parissa, ennen neljää varsakesää. Tamma lopetettiin 25-vuotiaana.

Isänemänisä Niklaus, hyvin komea ja jykevä rautias ori, joka kiinnittää varmasti jokaisen huomion. Niklausta on kuvailtu känkkäränkäksi hevoseksi, jota ei kovin moni voi sietää komeasta ulkonäöstä huolimatta. Ehdottomasti yhden ihmisen hevonen ja omistajansa ykköshevonen. Kotikentällä oli mitä potentiaalisin ratsu, mutta ori ei ikinä tottunut kilpailupaikkojen meluun ja hälinään joten ura tyssäsi siihen. Näyttelyissä se kuitenkin kiersi melko ahkeraan ja ori kantakirjattiinkin. Niklauksella on muutamia jälkeläisiä, joista ainoastaan Kaislakka taitaa olla mainitsemisen arvoinen, noin kisakenttiä ajatellen.

Isänemänemä Kiamilla, rautias ratsutamma oli erityisesti menestynyt vaativissa koululuokissa, parhaillaan Vaaativa B-tasolla asti. Pian oireilemaan alkaneen jalkavammansa vuoksi ei kuitenkaan kestänyt kisaelämän rasitusta, joten sen kanssa vetäydyttiin kisaeläkkeelle 12-vuotiaana. Kiamilla on toiminut loistavana emänä varsoilleen ja varsoikin kymmenen varsaa. Jälkeläiset ovat pärjänneet hyvin ratsukilpailuissa, osa myös valjakossa. Kiamilla menehtyi 28-vuotiaana vanhuuden tuomiin vaivoihin.


Emänisä Talviaika oli hyvin komea oripoika, jota nähtiin silloin tällöin este- ja koulukentillä, vaikkei se mikään himokisaajan kisapolle ollutkaan. Enemmän orin kanssa käytiin näyttelyissä ja siellä se menestyikin hyvin. Luonteeltaan kookas raudikko oli rohkea, vähän veitikkamainen tapaus, keksi jekkuja omistajansa pään menoksi. Joskus pojasta vilkahteli myös ne orimaiset piirteet. Ratsastaessa se oli reipas ja eteenpäinpyrkivä, mutta malttoi keskittyä tehtäviinsä. Talvaiaika siirtyi jalostuskäyttöön 18-vuotiaana ja nyt sen kymmenet jälkeläiset ihastuttavat ihmisiä ympäri Suomea. Ori laukkasi vihreämmille niityille 26-vuotiaana, harmaahapsisena komistuksena.

Emänisänisä Talviyö oli pitkäjouhinen, punarautias komistus. 158-senttinen ori oli luonteeltaan vähän kova jätkä, eikä aloittelijoilla tai aremmilla ollut asiaa lähellekään. Oria sai ihan tosissaan komentaa, jos tahtoi sen kanssa töitä tehdä. Hyvin viritettynä Talviyö kulki koulukentillä Helpon A:n luokissa ja esteillä likemmäs metrin ratoja. Raudikko kilpaili myös satunnaisesti helpoissa kenttäratsastuksen luokissa ja maastoesteradoilla. Myös näyttelyt olivat orille tuttua puuhaa. Muutaman jälkeläisen jälkeen herra ruunattiin suosiolla ja se siirtyi ansaitulle eläkkeelle pienelle harrastetallille, jossa se sitten rauhoittui ja laukkasi lopulta vihreämmille laitumille 20-vuotiaana.

Emänisänemä Sinitian Tuuli oli varsinkin estekentillä hurmannut, maailmaa nähnyt ja kokenut tamma. Tuuli on asunut niin Ruotsissa kuin muutaman vuoden Norjassakin. Kahdeksanvuotiaana se myytiin kuitenkin takaisin Suomeen, ja Suomessa sen kilpailuttaminen jatkui. Vaaleanrautias, 159-senttinen tamma kilpaili esteillä 110 ja 120 sentin luokissa ja koulussa jopa Helppo A:ta. Tähtipää oli hyvin kiltti ja pirteä tapaus, omasi tosin ratsastaessa melkoisesti itsepäisyyttä, jos selässä oli ratsastaja joka ei ollut tamman kunnioitusta saanut. Tuuli sai kisauransa jälkeen yhden jos toisenkin jälkeläisen, josta kaikki ovat päätyneet kisakentille. Valitettavasti tamma menehtyi ähkyyn jo 18-vuotiaana.

Emänemä Sinitian Halla oli 157-senttinen, varsin hellyttävän näköinen hevonen. Vaaleanrautias tamma omasi tuuhean harjan ja hännän, suuren läsin ja sukat kolmessa jalassaan. Lisäksi tammalla oli varsinkin talvisin todella pörheä karva. Luonteeltaan Sinitian Halla oli erittäin lempeä ja hyvätapainen tamma eikä ratsastettavuudessakaan ollut mitään vikaa. Pappanen kilpaili elämänsä aikana vain muutamissa ratsukilpailuissa, mutta valjakkoajossa se kilpaili jopa Suomenmestaruuksista, useampana vuonna! Sinitian Halla kuoli vanhuuteen kunnioitettavassa 29 vuoden iässä, neljän varsaa maailmaan saatettuaan. Emänemänisä Halipula ei juuri esittelyitä kaipaa. Hurjan kookas, 159 senttiä korkea ja kaiken lisäksi hyvin massiivinen ori, kantakirjattiin pian ykkösellä ja koska tälle herralle ei riittänyt vain komeana oleminen, kilpaili se neljässä lajissa, korkealla tasolla, ruusukkeita ja pokaaleja kotiin kantaen. Onni ei kuitenkaan ollut kauaa Halipulan kanssa myötä, vaan lempeä ja hurmaava ori joutui jättämään kisakentät orastavien nivelrikkojen vuoksi. Toisaalta ori vietti onnellisen elämän harrasteratsuna, pääasiassa kuitenkin siitostehtävissä saaden yli 50 varsaa.

Emänemänemä Sinitian Usva on Sinitian tallin ensimmäisiä omia kasvatteja, tallin silmäteriä. 155-senttinen, tummanrautias läsipää oli ensisijaisesti valjakkopuolen osaaja, mutta kyllä sen kanssa helppoja koululuokkiakin pyörähdettiin ja esteitä hypättiin - joskin vain seuratasolla. Sinitian Usva oli hyväluontoinen, mutta toki kilpahevosmaisen kipakka, ei kaikkien käsiteltävissä. Kolmelle, tarkkana harkitulle varsalleen, se kuitenkin oli mitä parhain emä. Tamma lopetettiin 22-vuotiaana.


JÄLKELÄISET


isä // syntymäpvm // omistaja // o./t. varsa
Hengenvaaran Muukalainen // 30.11.2016 // Hapero (VRL-06115) // o. Hengenvaaran Monsuuni
Vähäpellon Nuutti // 07.01.2017 // Enni (VRL-09601) // t. Hengenvaaran Tundra
Turmeltajan Asterix // 09.02.2017 // Pinja (VRL-13811) // o. Hengenvaaran Aro
Runon Hurmori // 03.03.2017 // Hapero (VRL-06115) // o. Hengenvaaran Himalaja


KISAKALENTERI


KRJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

30.08.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 6/50 //
31.08.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 1/50 //
16.09.2016 // KRJ/Helppo B // Vehkakorpi // 2/40 //
19.09.2016 // KRJ/Helppo B // Vehkakorpi // 4/40 //
13.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 5/40 //
14.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 3/40 //
14.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 5/40 //
15.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 1/40 //
16.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 4/40 //
17.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 5/40 //
18.09.2016 // KRJ/Helppo B // Tuiskula // 2/40 //
19.09.2016 // KRJ/Helppo C // Tuiskula // 1/40 //
09.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 5/40 //
10.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 4/40 //
10.10.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 2/30 //
11.10.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 5/40 //
15.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 2/40 //
18.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 6/40 //
20.10.2016 // KRJ/Helppo B // Huhtalan Yksityistalli // 2/30 //
22.10.2016 // KRJ/Helppo B // Huhtalan Yksityistalli // 2/30 //
21.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 1/50 //
24.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 1/50 //
26.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 2/50 //
26.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 4/50 //
27.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 2/50 //
28.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 6/50 //
01.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 1/40 //
02.10.2016 // KRJ/Helppo C // Mandelbacke // 4/24 //
03.10.2016 // KRJ/Helppo B // Theatre of Dreams // 1/25 //
04.10.2016 // KRJ/Helppo C // Criminal Ponies // 2/21 //
06.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 6/40 //
06.10.2016 // KRJ/Helppo C // Virtuaalitalli Dei // 1/30 //
07.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 5/40 //
07.10.2016 // KRJ/Helppo C // Virtuaalitalli Dei // 5/30 //
10.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 6/40 //
11.10.2016 // KRJ/Helppo B // Brivey Stud // 2/30 //
12.10.2016 // KRJ/Helppo B // Brivey Stud // 2/30 //
15.10.2016 // KRJ/Helppo B // Brivey Stud // 5/30 //
18.10.2016 // KRJ/Helppo B // Brivey Stud // 5/30 //
24.10.2016 // KRJ/Helppo B // Brivey Stud // 3/30 //
28.10.2016 // KRJ/Helppo B // Brivey Stud // 4/30 //

ERJ, vain sijoitukset merkitty, 43 kpl.

25.08.2016 // ERJ/100cm // Hengenvaara // 2/30 //
26.08.2016 // ERJ/100cm // Hengenvaara // 3/30 //
29.08.2016 // ERJ/100cm // Hengenvaara // 3/30 //
29.08.2016 // ERJ/100cm // Hengenvaara // 3/30 //
06.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 1/30 //
06.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 2/30 //
10.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 5/30 //
16.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 5/30 //
19.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 5/30 //
19.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 5/30 //
06.08.2016 // ERJ/100cm // Március // 3/40 //
07.08.2016 // ERJ/100cm // Március // 2/40 //
07.08.2016 // ERJ/100cm // Március // 1/40 //
14.08.2016 // ERJ/100cm // Március // 4/40 //
15.08.2016 // ERJ/100cm // Március // 2/40 //
18.08.2016 // ERJ/100cm // Ketunpolku // 1/30 //
20.08.2016 // ERJ/100cm // Whispering Heaven // 5/30 //
21.08.2016 // ERJ/100cm // Eelinniemi // 5/30 //
21.08.2016 // ERJ/100cm // Metsovaara // 3/39 //
23.08.2016 // ERJ/100cm // Whispering Heaven // 1/30 //
25.08.2016 // ERJ/100cm // Eelinniemi // 3/30 //
27.08.2016 // ERJ/100cm // Eelinniemi // 2/30 //
29.08.2016 // ERJ/100cm // Metsovaara // 4/39 //
11.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 3/30 //
13.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 3/30 //
15.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 5/30 //
19.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 3/30 //
26.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 2/30 //
29.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 1/30 //
01.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 4/30 //
01.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 5/30 //
02.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 3/30 //
03.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 1/30 //
04.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 2/30 //
06.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 3/30 //
07.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 4/30 //
12.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 4/40 //
13.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 6/40 //
15.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 4/40 //
15.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 2/30 //
17.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 3/30 //
18.09.2016 // ERJ/100cm // Kisakeskus Lapland // 2/30 //
19.09.2016 // ERJ/100cm // Ros Cirein // 1/40 //

KERJ, vain sijoitukset merkitty, 42 kpl.

10.09.2016 // KERJ/Helppo // Hengenvaara // 1/40 //
09.10.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 6/40 //
16.10.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 1/40 //
22.09.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 3/34 //
25.09.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 2/34 //
20.10.2016 // KERJ/Helppo // Kultahuisku // 4/22 //
21.10.2016 // KERJ/Helppo // Hengenvaara // 1/30 //
03.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 2/30 //
04.11.2016 // KERJ/Helppo // Iowa // 2/30 //
05.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 1/30 //
06.11.2016 // KERJ/Helppo // Hengenvaara // 5/30 //
06.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 2/30 //
08.11.2016 // KERJ/Helppo // Iowa // 3/30 //
10.11.2016 // KERJ/Helppo // Hengenvaara // 5/30 //
11.11.2016 // KERJ/Helppo // Hengenvaara // 2/30 //
12.11.2016 // KERJ/Helppo // Hengenvaara // 5/30 //
23.11.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 1/25 //
26.11.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 5/25 //
29.11.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 5/25 //
04.11.2016 // KERJ/Helppo // Tuiskula // 3/17 //
05.11.2016 // KERJ/Helppo // Hortensia // 3/30 //
09.11.2016 // KERJ/Helppo // Hortensia // 5/30 //
09.11.2016 // KERJ/Helppo // Mörkövaara // 4/23 //
10.11.2016 // KERJ/Helppo // Hortensia // 3/30 //
11.11.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 4/18 //
11.11.2016 // KERJ/Helppo // Tuiskula // 4/18 //
14.11.2016 // KERJ/Helppo // Tuiskula // 2/18 //
15.11.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 2/18 //
15.11.2016 // KERJ/Helppo // Tuiskula // 3/18 //
16.11.2016 // KERJ/Helppo // Tuiskula // 1/18 //
19.11.2016 // KERJ/Helppo // Tuiskula // 2/18 //
20.11.2016 // KERJ/Helppo // Ros Cirein // 4/18 //
24.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 1/30 //
30.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 5/30 //
21.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 4/30 //
25.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 1/30 //
27.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 1/30 //
28.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 2/30 //
29.11.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 4/30 //
04.12.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 2/30 //
07.12.2016 // KERJ/Helppo // Vähäpelto // 5/30 //
08.12.2016 // KERJ/Helppo // Metsovaara // 1/25 //

VVJ, vain sijoitukset merkitty, 42 kpl.

11.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 5/40 //
13.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/40 //
14.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 4/40 //
14.09.2016 // VVJ/Noviisi // Virtuaalitalli Dei // 4/22 //
16.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 3/100 //
16.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 3/100 //
21.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/40 //
21.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 7/100 //
23.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 5/40 //
24.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/40 //
24.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/40 //
25.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 6/100 //
25.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 3/40 //
29.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 5/40 //
30.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/40 //
30.09.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/40 //
01.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 1/40 //
07.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 1/40 //
08.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 5/40 //
12.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 3/40 //
13.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/40 //
15.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 3/40 //
19.10.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/40 //
11.10.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 1/30 //
11.10.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 2/30 //
12.10.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 5/30 //
15.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 1/50 //
17.10.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 1/30 //
18.10.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 4/30 //
18.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 5/50 //
19.10.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 4/30 //
21.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 4/50 //
24.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 7/50 //
27.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 1/50 //
01.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/50 //
02.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/50 //
06.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 1/30 //
11.11.2016 // VVJ/Noviisi // Mörkövaara // 4/40 //
13.11.2016 // VVJ/Noviisi // Mörkövaara // 1/40 //
15.11.2016 // VVJ/Noviisi // Mörkövaara // 6/40 //
20.11.2016 // VVJ/Noviisi // Mörkövaara // 2/40 //
31.01.2017 // VVJ-cup/Noviisi // Tuiskula // 12/166 //

Näyttelyt, 1x irtoSERT - 1x SW5, 1x CH, 3x RCH = 90p

07.12.2016 // Kutsu // VSN/Suomen(pien)hevostammat // CH // 39,5p
29.01.2017 // Kutsu // NJ/Suomenhevostammat // irtoSERT // pt. Siiri K.
03.02.2017 // Kutsu // VSN/Suomenhevostammat // SW5 // 39,5p
15.02.2017 // Kutsu // VSN/Suomenhevostammat // RCH // 39p
14.05.2017 // Kutsu // VSN/Suomenhevostammat // RCH // 39,5p
14.07.2017 // Kutsu // VSN/Suomenhevostammat // RCH // 39,5p


PÄIVÄKIRJA


08.08.2017 En tiedä mikä olisi voinut mennä Sannin kanssa paremmin. Se on kuitenkin menestynyt tasaisen varmasti kaikissa neljässä lajissa, saavuttaen vaadittavat neljäkymmentä sijoitusta ihan kaikissa lajeissa ja sen lisäksi vielä erinomaista näyttelypuolen menestystäkin. Hurmaava Sanni on tähän mennessä kantakirjattu kakkosella ja ansainnut reilusti pisteet VSN Champion arvonimeen - vähän tosin haaveilisimme VSN National Champion -arvonimestä ja tarkoitus olisikin vielä tässä Sannin eläkepäivillä käydä kiertämässä muutamat show-näyttelyt menestyksen toivossa. Champion -arvonimikään ei kai olisi mahdottomuus! Jälkeläispuolella Sanni on onnistunut erinomaisesti: kaikki sen neljästä jälkeläisestä ovat päässeet kisakentille, osa on saavuttanut emänsä tavoin hienosti neljän lajin sijoituksia. Nyt tästä lähin Sanni saa viettää ansaittuja eläkepäiviä, käytyään vielä tässä kuussa Yleislaatuarvostelussa ja tässä tai seuraavassa kuussa Suomenhevosten laatuarvostelussa.

21.05.2017, estevalmennus (omistajan kirjoittama)
Sanni vaikutti heti alusta asti innokkaalta ja menevältä, mutta ratsastaja oli saanut sen positiiviseksi yllätyksekseni ratsastettua sen kohtalaisen tasaiseksi ja kuuliaiseksi. Ensimmäisen verkkahypyn jälkeen Sannia saatiin kuitenkin työstää vielä vähän aikaa, sillä tamma totisesti innostui ja päästeli hallitsemattomasti puolisen kierrosta riekkuen iloisesti. Kopi hallintaan ja uusi yritys ja Sannikin alkoi pysyä pöksyissään. Ensimmäinen ylitys sarja-harjoitukseemme oli melko kaaottinen Sannin hypätessä jokaisen välin innarina ja räjäyttäen koko viimeisen esteen pisin kenttää. Luonnollisesti toisella kertaa tamma yritti ryysätä homman läpi pelkällä kovemmalla vauhdilla kuvitellen askeleiden sopivan paremmin. Jouduin helpottamaan harjoitusta tamman silmissä ja pidensin yhden askeleen välit kahden askeleen väliksi, jolloin Sanni malttoi kuunnella ratsastajaakin ja kykeni ottamaan ensin sen yhden, mutta toisella kerralla ne kaksi askelta kahden askeleen väliin. Toisaalta on positiivista huomata, että askel kyllä venyy, mutta silti tamman pitäisi pysytä keskittymään ja kuuntelemaan ratsastajan ohjeita. Sanni tajusi melko nopeasti idean ja otimme molempiin suuntiin vain muutaman hyvän toiston, mutta läksyksi ratsukko sai kyllä harjoitella samanlaisia, vaihtelevia tehtäviä mahdollisuuksien mukaan!

31.03.2017, estevalmennus Mörkövaaran kasvateille, valmentajana tvisha
Sanni ja Hapero olivat melko hauskannäköinen parivaljakko saapuessaan Mörkövaarassa järjestettyyn estevalmennukseen. Tamma oli aivan innosta piukeana, sen korvat sojottivat pystyssä ja pää kääntyili jokaiseen ilmansuuntaan, samalla kun se otti suuria harppauksia kentällä eteenpäin kulkiessaan. Hapero oli sen sijaan niin tyynen rauhallinen selässä, jopa niin rauhallinen, että ajoittain käännyin katsomaan nukkuuko hän tammansa selässä vai keskittyykö vain hyvin tarkasti puuhaan. Alkuverkka meni siten ratsukolta lähinnä yhteisen sävelen löytämiseen, Sanni kun ei aivan helpolla malttanut kuunnella ratsastajansa apuja, eikä ratsastajankaan motivaatio tuntunut vielä päätä huimaavan. Onneksemme vähitellen toistojen kautta molemmat pääsivät kuitenkin tekemisen makuun ja näin ollen hevonen tuli paremmin avuille ja lähti liikkumaan aavistuksen tasaisemmin eteen.
Valmennuksen teemana oli pitkälti radan suorittaminen ja erityisesti esteille lähestyminen, aina suorista teistä tiukempiin käännöksiin. Kentälle oli rakennettuna esterata, jossa oli kahdeksan pystyä noin 85-100cm korkeuksin. Ensimmäisenä Haperon tuli työstää Sannilla menevä, mutta hallittu laukka, ennen kuin he saivat siirtyä esteiden pariin ja aloittaa hyppäämisen. Merkistäni ratsukko lähti suorittamaan rataa ja no, ensimmäiseltä kierrokselta ei liiemmin kerrottavaa ole. Ensimmäiselle esteelle Sanni lähestyi kivasti, se malttoi odottaa hyvään ponnistuspaikkaan ja sen jälkeen ylitti esteen moitteitta. Mutta heti seuraavalle, ja kolmannelle, ja neljännelle, se suorastaan rynni Haperon käsistä, eikä tuntunut kuuntelevan pidätteitä ollenkaan. Haperon työ sen kun vaikeutui, hän sai jäädä niin pitkäksi aikaa ympyrälle työstämään laukkaa ennen kuin tamma oli jälleen hyvin hallinnassa. Sannin rauhoittuessa esteiden ylittäminen lähti sujumaan huomattavasti paremmin, nyt se jaksoi taas odottaa Haperon merkkejä ja ylittää esteet niiden mukaan. Alun vaikeuksien jälkeen ei valmennuksessa enää puomitkaan lennelleet, tamma otti aika-ajoin todella suuria loikkia, että puomeihin jäi usean kymmenen sentin ilmavara. Radalla eteneminenkin parani loppua kohden, erityisesti näissä helpoissa lähestymisissä tiet pysyivät oikein mallikkaina kerta toisensa jälkeen. Muutaman kerran ratsukko joutui hakemaan parempaa lähestymistä tiukan käännöksen jälkeen, mutta jälleen toistot, toistot ja vielä kerran toistot toivat parempaa tulosta. Esteiden hyppääminen alkoi tunnin jälkeen jo vähän näkyä Sannissa, jonka ponnistusvoima alkoi hyytymään, joten muutaman hyvän kierroksen jälkeen päätimme lopetella, jotta kaikille jäisi hyvä mieli.
Hapero ja Sanni saivat työstää itsenäisesti loppuverkan, jonka aikana ratsastaja taivutteli hetken aikaa tammaansa ravissa ja sen jälkeen hidasti käyntiin pitkien ohjien kera. Heti sillä sekunnilla, kun Hapero antoi Sannille ohjasta löysää, lähti tamma puksuttamaan taas pää viidentenä jalkana eteenpäin - eikö sen pitänyt alkaa jo väsymään? No, mutta päällisin puolin valmentajalle jäi hyvä fiilis ratsukon tämänpäiväisestä suorituksesta, vaikka alku olikin vähän siinä ja siinä, että menetänkö hermoni vai en. Normaaliin Haperon tapaan hän skarppasi itseään valmennuksen aikana ja sai topakoin ottein ratsunsa liikkumaan tasaisesti, jolloin ei kyllä hypyissä moitittavaa ollut. Aavistuksen verran olisi saanut sen pidätteen kanssa olla topakampi, mutta hyvin tuntui käännökset ja lähestymiset onnistuvan ajoittain astetta reippaammassakin tahdissa.

16.03.2017, kouluvalmennus, valmentajana Cery
Sanni oli pirteä jo lämmittelyssä. Se ravasi kovalla kiireellä ja ratsastaja kevensi mukana minkä ehti. Näytti lähinnä siltä, että Sanni oli se joka määrää tahdin ja ratsastaja tekee parhaansa pysyäkseen mukana. Kehotin ratsastajaa viemään puolipidätteet loppuun asti ja jos tamma ei reagoi, tehdä uusi pidäte. Sanni hieman vastusti pidätteitä, selkeästi vauhdikkaampi meno oli nyt mieleen. Tuo energia haluttiin kanavoida johonkin muuhun. Ratsukon meno oli edelleen nopeatempoinen, mutta hallittu. Sanni haki itseään hienoon muotoon läpi kropan. Teimme harjoituksia sekä uralla, että isoilla ympyröillä. Siirtymiset olivat alkuun tammalle hieman vaikeita, mutta jarru löytyi lopulta. Avotaivutukset olivat sulkuja helpommat, taisi pientä lihasjumiakin olla havaittavissa.

12.02.2017, kirjoittanut Jannica
Rankan valmennusrupeaman päätteeksi Hapero tarjosi mahdollisuutta lähteä rentouttavalle maastolenkille suokkitamma Sannin kanssa. Tartuin oitis tilaisuuteen, koska kelikin oli mukava ja pakkaslukemat laskeneet viiteen asteeseen aiemmista. Kävin hakemassa tamman ulkoa ja hain sitten käytävälle sen harjat ja varusteet pikaisesti. Tamma yritti kerjätä nameja, mutta lopetti pian huomattuaan, ettei mitään ollutkaan tarjolla. Tänään myös kavioiden puhdistus sujui ongelmitta ja varusteet menivät heittämällä päälle. Laitoin kypärän ja hanskat ja talutin sitten neidin tallipihalle heittäen ohjat kaulalle ja tiukaten vyötä parilla reiällä. Laskin jalustimet ja pomppasin kyytiin jakkaralta. Kiristettyäni vyötä ja säädettyäni pikaisesti jalustinhihnoja pari reikää lyhemmiksi olimme valmiita matkaan. Kävelimme kotitietä rauhallisesti marssien ja edettyämme parin kilometrin päähän ohjasin Sannin tutulle reitille ylämäkeen. Sen ylitettyämme ravasimme hiekkatietä viitisen minuuttia, kunnes tulimme tienylityskohtaan ja oli otettava asfaltin vuoksi käyntiin hetkeksi. Liikennettä ei näkynyt, joten jatkoimme ravissa vielä hetken matkaa. Tamma vaikutti reippaalta, muttei mitenkään turhan energiselta, mikä oli hyvä juttu, koska liikaa energiaa omatessaan se saattoi keksiä pikku-ukkoja lähestulkoon mistä tahansa aiheesta.
Kävelimme maalaiskoulun ohi, joka oli harvoja enää tällä alueella. Pienen koulun kasvattina minua hieman harmitti, että lähes kaikki alueen pienet idylliset koulut oli jouduttu rahapulassa sulkemaan. Tamma ihmetteli ulkona leikkiviä lapsia, jotka katselivat meitä kiinnostuneina, mutta eivät uskaltaneet tulla pihalta tekemään tarkempaa tuttavuutta. Tien viereen oli jätetty muoviputkilo ojahommista, sekin oli jännä, mutta rohkeasti (joskin puhisten) tamma ohitti tuon hirvityksen. Ohitettuamme koulualueen käänsin tamman metsätielle, josta pääsi oikaisemaan kotiin. Tietä pitkin en halunnut kulkea, koska Sanni vähän pelkäsi autoja, vaikkei mitään välttämättä tehnytkään ja lisäksi tietä myöden kotiin oli melkein tunnin matka täältä ja pimeä ehtisi tulla ennen sitä, vaikka valoisaa aikaa riittikin nykyisin hyvin kuuteen saakka. Metsätien alkuun oli kaatunut minimaalisen pieni puunrunko, jonka yli Sanni asteli tyytyväisenä.
Jouduimme loikkaamaan pienehkön ojan yli päästäksemme hiekkatielle. Se ei tuottanut ongelmia, vaikka tamma taisikin vähän kyllä liioitella ojan kokoa.. Kotia lähempänä molemmin puolen tietä oli pysäköity valkoiset maasturit, mutta onneksi Sanni ei nähnyt tarpeelliseksi kyttäillä niitä. Edes vastaantulevat autot ja mopo eivät neidin mielialaa hätkähdyttäneet ja olin tammasta tosi ylpeä! Ravasimme vielä pienen pätkän tallitietä, ennen kuin siirsin käyntiin ja annoin pidempää ohjaa. Ohjattuani neidin tallipihalle tulin selästä, löysäsin vyötä ja nostin jalustimet ylös siiven päälle. Sitten talutin tamman käytävälle ja riisuin varusteet vaihtaen riimuun. Harjasin hevosen ja otin kaviot vielä. Ne olivat hieman kuivahtaneet, joten tervasin ne sekä ulkopuolelta että säteistä. Ollessani valmis loimitin vielä tamman ja talutin sen sitten karsinaan. Vein varusteet puhdistettuna paikoilleen, lakaisin käytävän ja heitin lähtiessä oveen jätetystä Ikean kassista neidille iltapäiväheinät.

08.02.2017 valjakkovalmennus, valmentajana Jannica
Tänään valmennettaviksi olivat saapuneet Mörkövaaran Savanni eli Sanni ohjastajanaan Hapero. Olin muutamia valmennuksia pitänyt tällä viikolla jo valjakkoajosta, joten jonkunlainen käsitys minulla jo lajista oli, vaikken ihan niin kauheasti siitä tiennytkään mitään. Aloittelimme valmennuksen, kuten minkä tahansa koulutunnin: tehden käynnissä ympyröitä, voltteja ja pysähdyksiä. Hapero sai hieman rauhoitella Sannia pysähdyksissä, koska tammalla riitti menohaluja. Nätisti se kuitenkin vähitellen alkoi oivaltaa, ettei tästä nyt minnekään pääsisi. Pysähdysten sujuessa otimme mukaan harjoitukseen kahdeksikon, jossa sai asettaa toisen puolen sisään ja toisen ulos. Sen jälkeen kokeilimme kahdeksikkoa ravissa. Se oli yllättävän haastavaa, mutta kyllä kokenut pari siitä selvisi, joten seuraava haaste olisi kolmikaarinen kiemuraura. Siinä riitti ihmeteltävää ja vaikeutta noviisitason valjakolle, joten preppasimme pääasiassa tätä tehtävää alkuhommien lisäksi. Loppuun ajattelimme vielä ottaa muutaman radan, mitä yleensä kilpailuissa käytetään koulukokeessa. Hapero ei kuitenkaan ollut muistanut minulle sellaista tulostaa, joten päätimme siirtyä tekemään vielä pujottelua ja laukkaharjoituksia loppuajaksi.
Valjakko sai ensin ottaa laukan ja laukata pitkällä sivulla eteen tarmokkaasti ja lyhyellä sivulla taas sen sijaan ottaa hieman kootumpaa tahtia. Sanni olisi halunnut painella lyhyet sivut samaan tahtiin, mutta rauhoittui pian jo pitkilläkin sivuilla saatuaan pahimmat menohalut kuitattua. Otimme vähitellen mukaan taas kahdeksikon, joka oli tällä kertaa lähes koko maneesin kokoinen, koska valjakkokärryillä oli vaikea päästä tekemään pienemmät ympyrät harjoittelun alkuvaiheessa. Hienosti kuitenkin valjakko selvitti tämän vaativankin tehtävän ja sai kiitosta myös hyvästä yhteistyöstä. Loppuravit otettiin vielä kyseisellä kahdeksikolla, jonka jälkeen he saivat ravailla uraa pitkin pidemmällä ohjalla ympyröitä tehden. Sannilla rupesi taas olemaan vauhtia, joten loppuun otettiin vielä muutamia siirtymisiä käyntiin ennen lopullisten kävelyjen aloittamista. Siinä kohtaa tamma olikin jo rentona ja malttoi hyvin kävellä vartin loppukäyntinsä. Tämän päiväinen valmennus oli mennyt oikein kivasti molemmilta osapuolilta.

19.09.2016 Kuulin lähtömerkin ja jo pyytämättä Sanni siirtyi allani reippaaseen laukkaan - se oli ollut verryttelyssä uskomattoman hyvä ja tasapainoinen, joten lähdin luottavaisin mielin kohti ensimmäistä estettä. Punavalkoinen pysty ylittyi valtavalla loikalla ja muutaman askeleen jouduin keräilemään pakettia kasaan, mutta onneksi seuraavalle esteelle oli matkaa. Ratsastin reippaassa tempossa, mutta kuitenkin kohtuu pitkät tiet, jotta sain tuotua Sannin hyvin esteille. Vielä ensimmäisessä vaiheessa ei tarvinnut ratsastaa aikaa, säästettäisiin ne tiukemmat tiet ja pikkuriskit uusintaan. Sadasosasekunnin Sanni epäröi muuria, mutta kannustaessani sitä äänellä se hyppäsi jälleen vähän liioitellen yli metrisen esteen. Perusrata oli helposti ratsastettavissa, mutta edeltävien suoritusten olin nähnyt kaatuvan uusintaan, jossa oli muutama melko kiperä kohta. Varsinkin uudestaan muurille tullessa oli joko ratsastettava aivan liian pitkä tie toisen esteen takaa tai tultava pienestä raosta vinossa kulmassa muurille. Olimme luokan loppupäässä ja puhtaita ratoja oli vain muutama, joten olin suunnitellut ratsastavani uusinnan reippaassa tempossa ja säästäväni aikaa sillä ja muilla tiukoilla teillä, tähän muurille halusin tulla hyvään paikkaan - päätöstäni vahvisti vielä perusradan epäröinti. Pääsimme kuin pääsimmekin muurinkin puhtaasti! Radan viimeisillä esteillä en ollut enää varma kumpi tätä suoritusta vei: Sanni oli kuuma kuin hella kutosella ja mennä paineli hurjaa kyytiä ohjaamilleni esteille. Ratti kuitenkin pelasi, Sanni hyppäsi erinomaisesti ja karautimme maalilinjan yli ennätysajassa - ja niin siinä kävi, ettei meidän jälkeemme puhtaita ratoja enää tullut ja päädyimme kunniakierroksen ensimmäisiksi, sinivalkoisen ruusukkeen lepattaessa vauhdissa!

17.09.2016 Inhosin isoja kisoja edeltäviä päiviä. Kaikki olivat jännittyneitä. stressaantuneita ja hevoset heijastelivat ihmisten tunnetiloja käyttäytyen ihan miten sattuu. Sannillakin tuntui olevan kierroksia ainakin tuplat siihen nähden, mitä olisi suotavaa olla. Sen kisasuojat olivat hukassa ja satulahuopa vaihtamatta. Ja missä olivat heinäverkot trailerista? Huomenna pitäisi lähteä jo kukonlaulun aikaan, jotta ehdittäisiin ajoissa kisapaikalle: yllätys yllätys starttaisin sekä päivän ensimmäisessä luokassa toisella hevosella ja melkein viimeisessä Sannilla, eli viettäisimme ihan koko päivän reissussa. Ja jopa tällaisilla rutinoituneilla kilpakävijöillä totta kai unohtuu aina jotain kotiin ja puoli iltaa menee murehtiessa sitä, mitäköhän ei ole muistanut pakata...
Jälkilisäys: Mitään emme tänään unohtaneet, ainoastaan palkintoruusukkeet kisapaikalle...huoh!

02.08.2016 Siirsin Sannin reippaaseen laukkaan enkä hetkeäkään epäröinyt ohjata sitä suoraan lähtölinjan yli ja kohti ensimmäistä estettä. Tamma oli ollut verkassa uskomattoman hyvä, normaalista ympäriinsä sähläämisestä ei ollut juuri tietoakaan vaan Sanni oli ollut ainoastaan miellyttävän energinen ja meneväinen, hypäten kuitenkin tarkasti ja epäröimättä. Sama meno tuntui toistuvan nyt radalla: ensimmäiset kolme estettä meni ihan vain hurmassa nauttien menosta, sitten neljännellä esteellä kavioiden kolahtaessa kevyesti puomiin, muistin itsekin taas ratsastaa. Sanni pukitti nelos- ja vitosesteen välissä napakasti ja nosti jalkojaan vielä paremmin vitosesteellä potkaisten vielä esteen päällä takajaloillaan. Pian alkoi uusinta ja annoin Sannille vähän lisää tilaa liikku eteenpäin - sillä lopputuloksella, että viimeinen este tuli äkisti vastaan ja tamma joutui venymään äärimmilleen, silti tuloksetta, kun viimeinen puomi kolahti maahan.


IKÄÄNTYMINEN


1 vuotta - 01.07.2016
2 vuotta - 02.07.2016
3 vuotta - 03.07.2016
4 vuotta - 04.07.2016

5 vuotta - 30.08.2016
6 vuotta - 30.09.2016
7 vuotta - 30.10.2016
8 vuotta - 30.11.2016
9 vuotta - 30.12.2016
10 vuotta - 30.01.2017
11 vuotta - 30.02.2017
12 vuotta - 30.03.2017
13 vuotta - 30.04.2017
14 vuotta - 30.05.2017
15 vuotta - 30.06.2017
16 vuotta - 30.07.2017
17 vuotta - 30.08.2017
18 vuotta - 30.09.2017
19 vuotta - 30.10.2017


Virtuaalihevonen / A sim game horse