Tuiskulan Mukelo


† 2.4.2018 †

Kuvat: AK


Virallinen nimi: Tuiskulan Mukelo Kutsumanimi: Muksu
Syntynyt, ikä: 10.09.2015, kts sivun alareuna Rotu: suomenhevonen
Sukupuoli: ori Säkäkorkeus: 155cm
Väri: rautias Merkit: tähdenaihe
Omistaja: Hapero, VRL-06115 Asuinpaikka: Hengenvaara
Kasvattaja: felissa (VRL-04000), Tuiskulan Talli Rekisterinumero: VH15-018-2041
Koulutustaso: HeB / 60cm / vaativa Painotus: yleispainotus

VVJ-I, 09/16, 6 + 41 + 20 + 20 + 15 = 102p

KRJ-II , 12/16, 4,5 + 41 + 12 + 20 + 15 = 92,5p

SLA-II, 02/18, 10 (3-2-3-2) + 20 + 23 + 20 + 15 = 88p

ERJ-II, 02/18, 5,5 + 43 + 12 + 22 + 15 = 97,5p

YLA1, 03/18, 36 (20+16) - 30 (20+10) - 17 - 13 - 5 = 101p



LUONNE


Tuiskulan Mukelo eli tutummin Muksu on mitä mukavuudenhaluisin ja ennakkoluuloisin hevonen. Se ei luota mihinkään eikä kehenkään ensimmäisellä, eikä välttämättä edes kolmannella, kerralla ja kun homma on sille tuttu, se menee sieltä mistä aita on matalin. Muksun kanssa vaikeinta on saada se motivoitua tekemään oikeasti töitä: tasapainotella sen välillä, onko tehtävä liian uusi vai liian tuttu. Muksu vaatii elämäänsä paljon vaihtelua, mutta toisaalta vaihtelu pitää onnistua tekemään mahdollisimman hienovaraisesti. Toisaalta Muksu on perusarjessa hyvinkin helppo ja miellyttävä kumppani, kunhan rutiinit ovat suurinpiirtein samat.

Hoitotilanteissa Muksu kannattaa sitoa varmuuden vuoksi kiinni, vaikkei sillä olekaan tapana hötkyillä ja se kyllä napottaa paikallaan ihan mielellään. Ikinä ei nimittäin voi tietää, että mikä sitä tällä kertaa epäilyttää - kenties kottikärryjen uusi paikka? Vieraiden ihmisten kanssa se on melko varautunut, mutta ei missään tapauksessa ilkeä tai vaarallinen. Varautuneisuus näkyy korkeintaan pienenä säpsähtelynä äkkinäisten liikkeiden johdosta tai muuten vaan kyttäilynä. Muksun kanssa pärjää kaveri kuin kaveri, kunhan on rauhallinen ja jopa vähän flegmaattinen. Kavioiden puhdistuksen kanssa Muksu on tarkka: se tapahtuu aina alottaen oikeasta etujalasta ja edeten oikeaan takaseen, vasempaan takaseen ja viimeisenä vasempaan etuseen. Homma ei vaan toimi, jos yrittää väkisin repiä väärää jalkaa irti. Varustaessa Muksu on leppoisa ja helppo - kunhan aloitat suojien laitosta, jalat tietenkin oikeassa järjestyksessä, sitten satula ja lopuksi suitset. Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat Muksulle niin kauan ok, kunhan ne pysyvät samoina. Toisaalta se kyllä tottuu uusiin ihmisiin melko nopeasti.

Tarhassa Muksu on keskikastia. Se ei turhaan viitsi pullikoida vahvempiaan vastaan, muttei kuitenkaan anna pompotella itseään. Se viihtyy varsin hyvin sekä pienessä että isossa laumassa ja on helppo tarhata hevosen kuin hevosen kanssa. Toki tässäkin Muksu arvostaa pysyviä ratkaisuja, vaikkei vedäkään herneitä nenään jos laumasta lähtee hevonen tai sinne tulee pari uutta. Taluttaessa se on kuin hyvin koulutettu, luottavainen koira seuratessaan taluttajaansa löysällä narulla lähes minne tahansa - paitsi veteen. Muksu ei voi sietää pesutoimenpiteitä eikä varsinaisesti arvosta sadetta ja kuralätäköitäkään. Se ei kuitenkaan ole mahdoton vaan ihan käsiteltävissä näissäkin tilanteissa.

Ratsuhommissa Muksun mukavuudenhaluisuus oikein korostuu: se ei anna mitään ilmaiseksi ja mielummin vaikka seistä nököttäisi koko tunnin kentän keskellä kuin tekisi oikeasti töitä. Suurimmalla osalla vähänkin napakammista ratsastajista se kulkee näennäisen hyvin, mutta sen tuntevat tietävät, että se toimii korkeintaan puolella teholla. Muksulla on näyttävät askeleet, joten jo kevyellä hölkällä se näyttää hyvältä. Oikeaa ravia saadakseen ratsastaja saa todella tehdä töitä ihan kahden edestä, mutta työnteko palkitaan satakertaisesti. Mikään ei ole loisteliaampi tunne kuin saada se mukavuudenhaluinen jolkottelija käyttämään oikeasti kroppaansa ja tekemään parhaansa. Uusien asioiden opettelu saa sen hankaamaan parhaansa mukaan vastaan ja useimmiten ensimmäiset uuden asian treenikerrat menevät täysin harakoille. Pikkuhiljaa Muksu alkaa kuitenkin lämpeämään ajatukselle, jolloin siitä tulee varsin miellyttävä, kunnes se taas vajoaa siihen turtuneeseen "tää on niin nähty"-vaiheeseen.

Tutuissa maastoissa Muksu pyörii mielellään, varsinkin rauhalliset köpöttelylenkit ovat ehdottomasti sen mieleen. Se maastoilee lähimaastoissa niin yksin kuin porukassakin eikä kuumu edes kilpalaukoista - jos niitä voi kilpalaukoiksi kutsuakaan, kun Muksu korkeintaan vähän venyttää askeltaan muiden kadotessa mutkan taa. Sitä ei haittaa jäädä porukasta ja se mielummin jolkottaa omaan vauhtiinsa kuin panikoi muiden perään. Sen sijaan vieraissa maastoissa homma on täysin eri, sillä siellä Muksu mennä puksuttaa arkana mahdollisimman lähellä edellä menevää sen kanssa samaa vauhtia, välittämättä ratsastajasta selässään. Se ei varsinaisesti säiky, jos muut eivät säiky, mutta on kyllä aina valmis ryhmäpaniikkiin. Onneksi Muksu kuitenkin tottuu uusiinkin reitteihin pikkuhiljaa ja sen kanssa tavoitteena onkin laajentaa reittivalikoimaa.

Esteillä Muksu on vähän reippaampi, mutta samalla häviää aikalailla keskittymiskykyä. Muksun hyppytekniikka ei ole kovin kummoinen, se lähinnä tyytyy suorittamaan korkealta ja kovaa, mutta huolimattomasti, jos ratsastaja ei pistä sitä aisoihin. Yksittäisiä korkeampiakin esteitä se kyllä kykenee suorittamaan, mutta yleensä homma kaatuu vähänkin erikoisempiin esteisiin. Muksu ei pysty keskittymään sekä erilaiseen esteeseen että suorittamiseen, vaikka se räpiköisikin esteen yli, ei se kauniilta näytä. Se hyppää kuitenkin mielellään ja esimerkiksi kavalettitehtävät ovat loistovaihtelua sen treeneihin.

Valjakkoajossa muksu on kuin eri hevonen. Se jaksaa keskittyä tehtäviin ja varsinkin parivaljakossa se on parhaimmillaan. Yksin se on vähän laiskan oloinen, mutta kuitenkin näyttävä ja tarkka. Erityisesti koulu- ja tarkkuusosuuksilla se on vahvimmillaan, maraton-osuus aiheuttaa välillä pieniä jännitysmomentteja. Haastavinta Muksun kanssa on ajaa sitä mahdollisimman pienillä avuilla, sillä se helposti ylireagoi suuriin apuihin, mutta toisaalta liian pienet avut se jättää kokonaan huomioimatta.

Kisatilanteet ovat Muksun kanssa välillä kovin vaikeita. Varsinkin ensimmäinen kerta jossain kisapaikassa on vaikea, kun kaikki on uutta ja vierasta ja pelottavaa. Muksun kanssa on syytä tulla ajoissa paikalle, jotta se ehtii panikoida aikansa ja pystyy edes jotenkuten keskittymään suoritukseen. Muksun kanssa käydäänkin mahdollisimman paljon samoissa kisapaikoissa ja laajennetaan valikoimaa vain hitaasti eikä turhaan stressata oria jatkuvasti vaihtuvilla kisapaikoilla. Kisavauhti on toki hitaampi, mutta hevosen ehdoilla on mentävä.


SUKUTAULU


Isä: Ch Spontaani Vintiö
KTK-III, YLA2, KRJ-I, ERJ-I
sh, prt, sk 160cm
HeA, 100cm, vaativa
Ii: Viihdyttävä Hevari evm
sh, prt, sk 165cm
Iii: Hevari-Poika evm
sh, prt, sk 165cm
Iie: Velviira evm
sh, prt, sk 163cm
Ie: Herttainen evm
sh, prt, sk 157cm
Iei: Tuulen Kantamoinen evm
sh, rt, sk 159cm
Iee: Herkuttelija evm
sh, vrt, sk 154cm
Emä: Meidän Fortuna

sh, hprn , sk 154cm
Vaativa
Ei: Liigapeluri evm
sh, hpm, sk 160cm
Eii: Petturi evm
sh, hprn, sk 162cm
Eie: Likan Liinu evm
sh, vprt, sk 157cm
Ee: Napatanssija evm
sh, tprt, sk 151cm
Eei: Nappimestari evm
sh, vrt, sk 154cm
Eee: Mielistelevän Malla evm
sh, tprn, sk 150cm


SUKUSELVITYS


Isänisä Viihdyttävä Hevari oli kevytlinjainen, punarautias ori, jolla korkeutta oli huimat 165 senttiä. Menehtyi 8-vuotiaana ratsastusonnettomuudessa mutta ehti tehdä vaikuttavan debyytin lyhyellä urallaan, eritoten menestyen kansallisella tasolla kouluratsastuksessa, vaikka potentiaalia riitti myös esteille ja kenttään. Honkkelia Hevaria kuvailtiin hyvin lempeäksi ja hyväluonteiseksi oriksi. Se kantakirjattiin toiselle palkinnolle ja näyttelymenestystä oli muutenkin. Ori astui ennen onnettomuuttaan kymmenkunta tammaa, varsat perivät hyvää luonnetta ja rakennetta ja ovat menestyneet upeasti kisakentillä.

Isänisänisä Hevari-Poika on ehkä Muksun sukupuun mielenkiintoisin hevonen. Kookas punaraudikko teki pääuransa ravihevosena ja siirtyi vasta vanhemmalla iällä kilpailemaan kouluratsastuksen parissa, lähinnä kuitenkin seurakisoissa, mutta Hevari-Poika kilpaili myös muutaman alueluokan ihan hyvällä menestyksellä. Suuri osa orin jälkeläisistä kilpailee raveissa, mutta se on antanut hyvät eväät myös ratsun aluille. Hevari-Poika lopetettiin 23-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi.

Isänisänemä Velviira oli suurehko, 163-senttinen punarautias tamma, joka asui ikänsä pienellä tallilla Pohjois-Suomessa. Velviiran kanssa harrasteltiin pääasiassa kotioloissa, mutta sen kanssa käytiin pokaamassa muutama palkinto näyttelyistä. Varsoja se saattoi maailmaan kaksi, joista toinen jäi asumaan samalle tallille emänsä kanssa - enemmän perheen lemmikeiksi ja harrasteratsuiksi kuin miksikään muuksi, toinen, Viihdyttävä Hevari, sen sijaan päätyi kisakentille. Velviira menehtyi luonnollisesti kunnioitettavassa 32 vuoden iässä.

Isänemä Herttainen oli sekin kohtalaisen kookas raudikko, 157 senttiä puhdasta rakkautta. Herttainen kilpaili valjakkoajossa vaativissa luokissa ja pärjäsikin hyvin aluetasolla. Herttainen oli suosittu siitostamma kilpauransa jälkeen ja se sai kaikkiaan huimat kahdeksan varsaa, joista suuri osa menestyi hienosti kilpakentillä ja peri tamman miellyttävän luonteen. Herttainen nukkui omassa karsinassaan pois 28 vuoden iässä.

Isänemänisä Tuulen Kantamoinen oli suomenhevosori reippaimmasta päästä. Rautias herra jaksoi painaa ensin kentällä parituntisen estetreenin, ja sen jälkeen vielä painaa toisen samanmoisen laitumella muun porukan kanssa. Tuulen Kantamoinen aloitti uransa ravihevosena, ja jonkin verran onnistumisia mahtui mukaan. Ori alkoi kuitenkin pikkuhiljaa sortua liikaa laukkoihin ja raviura hylättiin. Tuulen Kantamoisen askellus ei ollut tarpeeksi näyttävää kouluratsastukseen, vaikkakin eteenpäin pyrkivyyttä ei koskaan moitittu. Tämä oli sinänsä onni, sillä ilman näitä epäonnistumisia ei olisi jäänyt orin esteura näkemättä. Ori kilpaili useasti seuratasolla ja niitti mainetta ja kunniaa pitkin Suomea. Herra jätti jälkeensä kolme komeaa varsaa, orin ja kaksi tammaa. Tuulen Kantamoinen lopetettiin jalkavaivojen vuoksi 23-vuotiaana.

Isänemänemä Herkuttelija keskittyi aikalailla pelkästään valjakkoajoon. Sen kanssa on kierretty maat ja mannut erilaisissa arvokisoissa, joissa se on menestynyt oikein mukavasti. Luonnollisesti myös pienemmissä kisoissa on pärjätty. Ulkonäöltään tamma ei ollut mikään komistus, vaan varsin tavallisen näköinen, piirtopäinen, 154-sentteinen raudikko. Luonteeltaan tamma on hieman hankala, mutta ajaessa nöyrä ja mukava. Käsitellessä Herkuttelija oli hapannaama, jonka kanssa kuitenkin tulee toimeen. Ikinä tamma ei ole kuitenkaan ketään satuttanut. Jälkeläisiä sille on kertynyt viisi kappaletta, jotka ovat saaneet osan emänsä työmoraalista sekä liikkeistä.


Emänisä Liigapeluri oli erään kouluratsastajan kilpahevonen. Upean hopeanmustan orin menestys oli vaihtelevaa sen vaativan luonteen takia. Joka päivä tarhassa oli vastassa erilainen hevonen edelliseen päivään verrattuna eikä sen luonnetta voinut mitenkään aavistaa. Välillä Liigapeluri oli lauhkea kuin lammas ja välillä tuntui, että itse piru oli vallannut orin kehon itselleen. Jälkeläisiä ei orilla teetetty kuin yksi, koska omistaja pelkäsi varsojen perivän isänsä vaikean luonteen, mitä ei onneksi Meidän Fortunan kohdalla tapahtunutkaan. Liigapeluri ruunattiin ensimmäisen varsansa jälkeen ja sen jälkeen sen luonne vähän tasoittui. Liigapeluri jouduttiin lopettamaan pahojen ähkyoireiden myötä 18-vuotiaana.

Emänisänisä Petturi ei kyllä ollut nimensä veroinen vaan täysin rehtellinen ja motivoitunut, ja hienoliikkeinen, ratsu. Petturi oli 162 senttiä korkea hopeanruunikko ori, joka kilpaili harvakseltaan niin koulu- kuin esteratsastuksessakin ja sen kanssa kierreltiin ahkerasti kaikenmaailman kissanristiäisissä. Petturi lopetettiin suolisto-ongelmien vuoksi 18-vuotiaana, kahden hienon orivarsan isänä.

Emänisänemä Likan Liinu oli 157-senttinen suomenhevostamma, oikein pirteä tapaus. Liinu oli luonteeltaan todellakin kaikkien kaveri ja tuli toimeen hevosen kuin hevosen, tai minkä tahansa ihmisen kanssa. Liinu ei pelännyt tai säikkynyt mitään ja oli helppo hoidettava ja ratsastettava. Esteillä tamma oli oikein loistokas, kilpaili omistajineen esteradoilla metrin luokissa. Liinu sai elämänsä aikana kolme varsaa, joista jokainen oli kiltti ja miellyttävä tapaus. Liinu menehtyi 22-vuotiaana.

Emänemä Napatanssija oli mielenkiintoinen tapaus. Tummanpunarautias tamma ehti lyhyehkön elämänsä, 16 vuoden, aikana olla ainakin kahdeksalla eri omistajalla ympäri Suomen. Tamma ei sen vuoksi ehtinyt näyttää kovinkaan pitkäjänteisesti osaamistaan kisakentillä, mutta kyllä sen kanssa on kilpailtu lajissa kuin lajissa. Niin koulussa, esteillä, kenttäratsastuksen parissa kuin näyttelyissä, valjakkoajossa ja lännenratsastuksessakin! Vivahteikkaan elämänsä Napatanssija kesti selväpäisen ja rauhallisen luonteensa vuoksi. Se sopeutui tilanteeseen kuin tilanteeseen ja tuli kaikkien kanssa toimeen. Varsoja Napatanssija ehti saada kaksi ennen menehtymistään liikenneonnettomuudessa.

Emänemänisä Nappimestari oli hurmaava ja sympaattinen, 154-senttinen vaaleanrautias suomenhevosori. Se kilpaili nuoruusvuosinaan menestyksekkäästi esteratsastuksessa sijoittuen lähes poikkeuksetta. Jalkavaivojen myötä se kuitenkin siirtyi pienelle tallille lähinnä harraste- ja siitoskäyttöön. Ori jätti jälkeensä kymmenkunta varsaa, joista suuri osa jäi ihan harrasteratsuksi, mutta muutama menestyi kilpakentilläkin. Nappimestari lopetettiin 22-vuotiaana jalkavaivojen pahentuessa.

Emänemänemä Mielistelevän Malla oli tummanpunaruunikko ratsutamma, erityisesti menestynyt kansallisen tason koululuokissa, parhaimmillaan VaB-tasolla asti. Jalkavammansa vuoksi sekään ei lopulta kuitenkaan kestänyt rasitusta, joten sen kanssa vetäydyttiin kisaeläkkeelle 14-vuotiaana. Sen jälkeen tamma on ollut siitostammana pienehköllä tallilla. Se on toiminut loistavana emänä varsoilleen, se ehtikin varsoa kuusi kertaa. Jälkeläiset ovat pärjänneet hyvin ratsukilpailuissa. Malla lopetettiin 26-vuotiaana vanhuuden pahentamien vaivojen vuoksi.


JÄLKELÄISET


emä // syntymä pvm // omistaja // o./t. varsa
Räiskyvän Huiskaus // 01.02.2016 // Melina (VRL-11408) // t. Hengenvaaran Minerva
Mörkövaaran Makeanhimo // 14.04.2016 // Hapero (VRL-06115) // o. Hengenvaaran Merkkari
Viisikon Metkuliisa // 29.12.2016 // Melina (VRL-11408) // t. Fiktion Meliisa
Seppäjärven Riimiuni // 03.10.2017 // Taciturn (VRL-12909) // o. Seppäjärven Murtojää


KISAKALENTERI


KRJ, vain sijoitukset merkitty, 42 kpl.

10.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 2/40 //
13.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 4/40 //
16.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 5/40 //
17.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo C // 4/40 //
18.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo C // 2/40 //
08.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 4/40 //
19.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 5/40 //
19.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 3/40 //
21.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 1/40 //
23.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 1/40 //
23.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo C // 4/40 //
24.11.2015 // Pimento // KRJ/Helppo B // 3/50 //
24.11.2015 // Petäjävaara// KRJ/Helppo B // 1/30 //
25.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo B // 3/40 //
26.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo C // 3/40 //
27.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo C // 5/40 //
27.11.2015 // KRJ/Helppo C // Team Riekkujat // 2/30 //
28.11.2015 // KRJ/Helppo C // Team Riekkujat // 5/30 //
02.12.2015 // KRJ/Helppo C // Fiktio // 5/40 //
02.12.2015 // KRJ/Helppo B // Vindemia // 2/30 //
02.12.2015 // KRJ/Helppo B // Fiktio // 5/40 //
04.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo C // 5/40 //
05.12.2015 // KRJ/Helppo B // Vindemia // 2/30 //
05.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo C // 3/40 //
06.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo C // 1/40 //
06.12.2015 // KRJ/Helppo B // Vindemia // 3/30 //
06.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo B // 3/40 //
09.12.2015 // KRJ/Helppo B // Petäjävaara // 2/30 //
09.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo B // 6/40 //
10.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo C // 6/40 //
10.12.2015 // Holmberg // KRJ/Helppo C // 2/40 //
12.12.2015 // KRJ/Helppo B // Peikkola // 2/30 //
12.12.2015 // KRJ/Helppo B // Peikkola // 2/30 //
13.12.2015 // KRJ/Helppo B // Petäjävaara // 3/30 //
13.12.2015 // KRJ/Helppo B // Holmberg // 2/40 //
16.12.2015 // KRJ/Helppo C // Holmberg // 3/40 //
16.12.2015 // KRJ/Helppo B // Holmberg // 4/40 //
16.12.2015 // KRJ/Helppo B // Yentel Ponies // 4/50 //
17.12.2015 // KRJ/Helppo B // Holmberg // 4/40 //
23.12.2015 // KRJ/Helppo B // Vihkilä // 5/40 //
31.03.2016 // KRJ-cup/Helppo B // Runoratsut // 8/369 //
30.11.2016 // KRJ-cup/Helppo C // Fiktio // 6/103 //

ERJ, vain sijoitukset merkitty, 44 kpl.

15.12.2015 // ERJ/60cm // Vindemia // 3/30 //
21.01.2016 // ERJ/60cm // Kilpailukeskus Stewart // 7/74 //
23.01.2016 // ERJ/60cm // Kilpailukeskus Stewart // 6/74 //
25.01.2016 // ERJ/60cm // Kilpailukeskus Stewart // 2/74 //
03.02.2016 // ERJ/60cm// Mörkövaara // 1/40 //
04.02.2016 // ERJ/60cm// Mörkövaara // 5/40 //
12.02.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 1/30 //
15.02.2016 // ERJ/60cm// Mörkövaara // 4/40 //
20.02.2016 // ERJ/60cm// Mörkövaara // 6/40 //
31.01.2016 // ERJ-cup/50cm // Kilpailukeskus Ginger // 5/62 //
29.02.2016 // ERJ/60cm // Huvitus // 4/40 //
01.03.2016 // ERJ/60cm // Huvitus // 6/40 //
03.03.2016 // ERJ/50cm // Huvitus // 4/40 //
04.03.2016 // ERJ/50cm // Huvitus // 5/40 //
14.02.2016 // ERJ/60cm // Huvitus // 2/31 //
15.02.2016 // ERJ/50cm // Huvitus // 1/29 //
15.02.2016 // ERJ/50cm // Vindemia // 3/14 //
15.02.2016 // ERJ/60cm // Vindemia // 2/14 //
18.02.2016 // ERJ/50cm // Vindemia // 3/14 //
27.02.2016 // ERJ/50cm // Huvitus // 5/29 //
01.03.2016 // ERJ/50cm // Huvitus // 4/29 //
03.03.2016 // ERJ/60cm // Huvitus // 1/31 //
03.03.2016 // ERJ/60cm // Jukola // 3/30 //
03.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 3/13 //
03.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 1/13 //
04.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 2/13 //
04.03.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 6/50 //
07.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 2/13 //
07.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 3/13 //
08.03.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 3/50 //
09.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 1/13 //
09.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 2/13 //
10.03.2016 // ERJ/60cm // Hengenvaara // 3/13 //
30.03.2016 // ERJ/60cm // Amoriini // 2/30 //
21.03.2016 // ERJ/60cm // Mooncruiser Racehorses // 5/30 //
06.04.2016 // ERJ/60cm // Runoratsut // 5/30 //
08.04.2016 // ERJ/60cm // Runoratsut // 1/30 //
10.04.2016 // ERJ/60cm // Runoratsut // 2/30 //
04.02.2016 // ERJ/60cm // Holmberg // 4/30 //
05.02.2016 // ERJ/60cm // Holmberg // 2/30 //
06.02.2016 // ERJ/60cm // Holmberg // 4/30 //
31.05.2017 // ERJ-cup/50cm // Ventos // 3/60 //
31.08.2017 // ERJ-cup/60cm // Hukkapuro // 9/89 //
28.02.2018 // ERJ-cup/40cm // Ratsutalli Lilja // 1/36 //

VVJ, vain sijoitukset merkitty, 42 kpl.

27.11.2015 // Mörkövaara // VVJ/Vaativa // 3/30 //
28.11.2015 // Mörkövaara // VVJ/Vaativa // 4/30 //
07.12.2015 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 5/40 //
12.12.2015 // VVJ/Vaativa // Ruuti // 1/30 //
01.01.2016 // VVJ/Vaativa // Viisikko // 3/30 //
01.01.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 3/30 //
04.01.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 5/30 //
07.01.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 1/30 //
17.01.2016 // VVJ/Vaativa // Fiktio // 1/23 //
20.01.2016 // VVJ/Vaativa // Fiktio // 4/23 //
21.01.2016 // VVJ/Vaativa // Huvitutti // 2/30 //
23.01.2016 // VVJ/Vaativa // Huvitutti // 2/30 //
25.01.2016 // VVJ/Vaativa // Fiktio // 2/23 //
03.02.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 4/40 //
06.02.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 2/40 //
09.02.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 6/40 //
21.02.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 5/40 //
12.02.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 1/40 //
15.02.2016 // VVJ/Vaativa // Hengenvaara // 2/30 //
17.02.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 6/40 //
18.02.2016 // VVJ/Vaativa // Hengenvaara // 3/30 //
19.02.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 3/40 //
27.02.2016 // VVJ/Vaativa // Härdelli // 2/30 //
02.03.2016 // VVJ/Vaativa // Härdelli // 1/30 //
02.03.2016 // VVJ/Vaativa // Hymni // 1/30 //
04.03.2016 // VVJ/Vaativa // Hymni // 3/30 //
05.03.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 6/40 //
06.03.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 6/40 //
07.03.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 3/40 //
08.03.2016 // VVJ/Vaativa // Hymni // 2/30 //
08.03.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 4/40 //
09.03.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 3/40 //
10.03.2016 // VVJ/Vaativa // Hymni // 1/30 //
26.03.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 5/30 //
29.03.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 2/30 //
11.03.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 1/40 //
17.03.2016 // VVJ/Vaativa // Satulinna // 5/30 //
23.03.2016 // VVJ/Vaativa // Satulinna // 3/30 //
03.04.2016 // VVJ/Vaativa // Mooncruiser Racehorses // 1/30 //
10.04.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 4/40 //
14.04.2016 // VVJ/Vaativa // Mörkövaara // 2/30 //
31.05.2016 // VVJ-cup/Vaativa // Breandan // 4/47 //

Näyttelyt, arvonimet

06.03.2016 // Kutsu // VSN/Suomenhevosorit // 12/12 // 29p.


PÄIVÄKIRJA


12.10.2017, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Päivän viimeinen valmennusratsukko oli Hapero ja Tuiskulan Mukelo. Tarkoitus oli ihan vain ratsastaa ori läpi taivutellen ja samalla keskittyä myös ratsastajan istuntaan. Muksu oli verryttelyssä reipas ja ratsastaja sai sen normaalia nopeammin kunnolla töihin. Aloitimme valmennuksen ihan vain työstämällä oria keskiympyrällä taivuttaen sitä nikama kerrallaan ensin sisäänpäin ja takaisin ja sitten asettaen ja taivuttaen ulospäin käynnissä. Muksu ei ollut nokeimmillaan ja pyrki vastustamaan taivuttavia apuja vain kiihdyttämällä vauhtia ja painumalla kuolaimen alle. Kun ratsastaja muisti keskittyä rauhalliseen ja joustavaan käteen, alkoi homma sujua ja kun molemmat hokasivat jutun juonen, sujui sama myös ravissa ja molempien yllätykseksi jopa laukassa! Valmennus pysyi tänään aika lyhyenä, mutta koska molemmat toimivat hyvin, oli hyvä lopettaa.

12.09.2017, kestävyysharjoittelua (omistajan kirjoittama)
Mielenvirkistys-maastoestevalmennuksen päivälle ei osunut mikään loistavin sää, kun jo viikon maata piiskannut sade ei vieläkään hellittänyt ja jo verryttelyhyppyjen aikana oli todettava, että tänään ei kyllä hypätä, ei tällä pohjalla. Siirryimme suosiolla kiipeilemään ja tekemään muutaman mäkivedon noin niinkuin kestävyystreenin merkeissä. Alkuun ori ei malttanu keskittyä haastaviin rinteisiin vaan pyrki vain kiihdyttelemään vauhtia, jolloin ihan muutaman kerran jouduin vetämään henkeä, kun olin varma että pian ollaan nurin. Molemmat kun sai vähän malttia, niin pärjättiin hienosti. Mäkivedot menivät paremmin, kun päästiin vähän vauhdin makuun. Loppuverryttelyksi kävimme vielä jumppaamassa vähän maneesissa eteen ja alas ennen pitkiä loppukäyntejä. Muksu ei ollut tänään parhaimmillaan, mutta lopputulos oli selvästi plussan puolella.

20.08.2017, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Muksun kouluvalmennuksen aihe oli tänään lisäykset. Varsinkin ravilisäykset vaativat Muksun kanssa työstämistä. Ori tuntui verkassa mukavan reippaalta, mutta melkoisen kankealta ja hitaalta reagoimaan. Verryttelyssä keskityimmekin taivuttelemaan oria huolellisesti ja varmistettiin ympyrää pienentämällä ja suurentamalla, että se kuunteli molempia pohkeita yhtä hyvin ja oli tasaisesti molemmilla ohjilla. Muksu oli tottunein esittämään ravilisäyksiä lävistäjällä, joten niitä ruvettiin tekemään ensin siinä. Tavoitteena oli saada muutama hyvä askel alkuun, koko lävistäjää ei tarvinnut yrittää vauhdittaa. Muksu alkoi helposti askeleen pidentämisen sijaan nopeuttamaan vain tahtia ja sitä halusimme nyt ehdottomasti välttää. Itse sain kritiikkiä lähinnä istunnalla puskemisesta ja turhan joustamattomasta kädestä ja näitä kun korjattiin, niin mystisesti alkoi Muksukin toimia paremmin!

10.07.2017, estevalmennus (omistajan kirjoittama)
Tänään pääsimme tekemään Muksun kanssa oikeasti töitä. Orilla oli ollut viime viikkoina turhankin paljon ylimääräistä energiaa ja keskittymiskyky oli sitä kautta jäänyt pois, joten olin tilannut meille oikein kunnon luulot pois -valmennuksen. Lajiksi valikoituivat esteet, Muksu kun oli viime aikoina keksinyt tehdä omia ratkaisujaan esteillä ja ollut muutenkin vaikein hallita. Valmentaja oli suunnitellut päämme menoksi haastavan, mutta maltillisen korkuisen radan, jossa päästäisiin sekä tekemään pientä ja teknistä, mutta myös muutamia vauhdikkaampia pätkiä. Valmennuksen jälkeen fiilis oli onnistunut, mutta jouduin kyllä tunnustamaan, että itse sitä oli joutunut enemmän töihin kuin hevonen: olin päästänyt Muksun aivan liian helpolla ja toisaalta jättänyt sen vähän yksin esteille, jolloin sillä oli ollut tilaa ja pakkokin tehdä omia ratkaisuja.

13.07.2016 Muksun oli tarkoitus viettää ainakin kolmisen viikkoa pääasiassa laidunelämää, mutta eihän raukka ehtinyt olla laitumella kuin muutamia päiviä, kun päivittäisen tarkastuksen yhteydessä huomasin orilta puuttuvan molemmat, vasta viime viikolla kiinni lyödyt etukengät. Hetken haaveilin löytäväni kengät laitumelta, mutta puoli tuntia pyöriskeltyäni tajusin etteivät ne tule kyllä kuin sattumalta vastaan. Ja eikun köpöttelemään Muksun kanssa takaisin tallille pitkin aurinkoista hiekkatien laitaa. Muksu ei kovin mielellään jättänyt vihreitä laitumia ja kavereita ja vastoin normaaleja tapojaan se yritti muutaman kerran jopa kääntyä takaisin päin. Onneksi kengittäjämme oli tänään muutenki tulossa kengittämään useamman kopukan, niin Muksu sopi hyvin sinne väliin. Sen kaviot eivät olleet kärsineet mitenkään pienestä kengättömyydestä, joten kengittäjä vain löi uudet kengät jalkoihin ja homma oli sillä selvä. Kun tallilla kerta oltiin, päätin juoksuttaa Muksun ihan pikaisesti ihan vain seuratakseni sen liikehtimistä ja yleistä vointia näin parin laidunpäivän jälkeen. Pienen kävelyn jälkeen kannustin orin raviin ja se tuntuikin siirtyvän aika tyytyväisesti reippaaseen hölkkään. Myös laukassa Muksu oli ok, mutta toiseen kierrokseen ravissa se tahditti pienesti sisäetusta. Suoralla se oli puhdas, mutta kaarteessa hieman ep. Tunnustellessa Muksu aristi ihan pienesti epäpuhtaan jalan lapaa, joten päätin jättää sen muutamaksi päiväksi vielä tarhaan seurailtavaksi ennen takaisin laidunlomalle vientiä. Mitään vakavaa en uskontu olevan vialla, kenties herrat ovat vain irroitelleet vähän liikaa laitumella.

30.06.2017 Laidunkauden avajaiset! Kesän parhaita päiviä, kun kaikki kynnelle kykenevät tulivat viemään hevosia laitumelle ja nauttimaan perinteisistä grillijuhlista illalla. Päiväksi oli tänä vuonna valikoitunut perjantai, kesäkuun viimeinen päivä, jolloin kaikki hevoset vietäisiin laitumelle - toiset laiduntaisivat pidempään kuin toiset, mutta ainakin tämän viikonlopun saisivat kaikki hevoset syödä mahan täydeltä vehreää ruohoa. Totta kai hevosia oli totuteltu vihreään ahkerasti jo ihan koko kesän ajan, mutta vihdoin suurin osa kesän tärkeimmistä kisoista oli takana päin ja valtaosalla tallin hevoskannasta alkaisi kesäloma. Hevoset olivat villejä, mutta kaikki saatiin turvallisesti laitumelle. Ja kyllähän se oli ilo seurata raisuja hevoslaumoja, jotka painelivat hurjaa neliä ympäri laidunta ennen kuin raaskivat asettua ahmimaan ruohoa kukin tarpeeksi riehuttuaan. Ja sitten ihmiset vetivät mahan täydeltä grillin antimia pitkälle yöhön.

18.11.2015 Jätin Muksun aamulla karsinaan aamuheinien jälkeen, sillä tarkoituksenani oli käydä tekemässä sen kanssa pieni kavalettitreeni. Vietyäni muut hevoset ulos, kävin rakentamassa kentälle siksakmalliin pituushalkaisijalle kavaletteja. Harjoitus toimi siten, että lähdetään kulmasta lävistäjälle, ylitetään este pituushalkaisijalla, tehdään täyskaarros samaan suuntaan, ylitetään seuraava este ja kaarretaan taas ja tämä toistetaan sitten koko pituushalkaisijalla. Laukassa harjoituksessa saa kivaa laukanvaihtotreeniä ja on pakko kääntyä ripeästi, jotta ehtii suoristamaan seuraavalle esteelle. Muksu ei selvästikään ollut viihtynyt karsinassaan, siitä oli todella epäilyttävää jäädä sisälle aamuheinien jälkeen, kun kaikki muut ja aina ennen oltiin menty ulos!
Alkukäyntien aikana Muksu oli melko jännittynyt ja kyttäili vähän kentän ulkopuolisia asioita ja vastapainoksi tottakai myös kavaletteja kentän keskellä. Taivuttelin alkuverryttelyksi sitä reilusti käynnissä ja ravissa ympyröillä ja volteilla. Varmistin kokoajan, että ulkoavut olivat läpi ja saisin orin kääntymään koska tahansa ja juuri niin jyrkästi kuin halusin. Muksu oli vähän hidas ja tahmea, mutta kääntyili kuitenkin hyvin ja se piristyi vähän ylittäessämme ensimmäiset kavaletit. Aloitin yhdellä kaarroksella ja lisäsin kierros kierrokselta kaartoja lisää, kun edelliset sujuivat, kunnes lopulta saimme kaikki neljä kaarrosta mukaan. Tein saman vielä toiseen suuntaan ja sen jälkeen nostelin muutamat laukat. Muutaman kerran sain laukassakin komentaa Muksua keräämään jalat alleen, jotta sain laukan tarpeeksi lyhyeksi ja teräväksi. Muksu kuitenkin yllätti positiivisesti ja huolellinen alkuverkka tuotti tulosta, sillä pääsimme koko harjoituksen heti ensimmäisellä kerralla kunnialla läpi! Täydellinen suoritus ei tietenkään ollut ja askeleet eivät ihan sopineet, mutta Muksu yritti parhaansa piti laukan kokoajan yllä. Jo seuraavalla kerralla askeleet sopivat paljon paremmin ja homma sujui! Jätin laukkasuoritukset muutamaan ja siirryimme verkkaamaan rennosti eteen ja alas. Parempi lopettaa hyviin suorituksiin kuin väsyttää ja turhauttaa nuorta tahkoamalla samaa uudestaan ja uudestaan.

01.11.2015 Muksulla tuntui olevan ihan yhtä hyvä päivä kuin minullakin. Se tuli tarhan portille vastaan ja arvosti suuresti sille tuomaani porkkanan palaa. Pikkuisen sitä epäilytti uusi kahiseva tuulitakki, joka varmasti haisi oudolta, mutta se kykeni silti seuraamaan minua omaan rauhalliseen tahtiinsa talliin, jossa kiinnitin sen käytävälle ketjuihin. Harjailin orin rauhassa ja huolella, sillä tänään ei ollut mikään kiire. Putsasin orin kaviot ja varustin sen, eikä se saanut edes sätkyä siitä että laitoin ensin suitset ja sitten vasta satulan. Kiskaisin itselleni varusteet niskaan ja nappasin vielä kannukset ja koulupiiskankin mukaan. Ajattelin, että tänään voisimme harjoitella väistöjä ja jos niiden jälkeen vielä energiaa on niin vähän vastalaukkoja. Ponnistin itseni tallipihalla satulaan ja suuntasimme tutulle peltotielle kävelemään alkukäynnit. Olin todennut maastoalkukäynnit Muksulle jopa ehdottomaksi - se jaksaa nimittäin huomattavasti paremmin toistoja, kun sitä ei ole turrutettu jo alusta asti kiertämään kehää. Muksu käveli rennon letkeästi, mutta pyynnöistäni hidasti ja lisäsi tahtia hienosti. Kentälle päästyämme aloitin työskentelyn rennoilla taivutteluilla. Varmistin, että ori toimi tasaisesti molemmilla pohkeilla taivuttamalla sitä ympyrällä vuorotellen sisälle ja ulos. Muksu tuntui varsin miellyttävältä ja pienen ravailun jälkeen aloitimme pohkeenväistöt keskihalkaisijalta uralle päin. Muksu oli toimiva, mutta sillä oli paha tapa luistaa viimeisillä metreillä vyöryen uralle. Ongelma oli kuitenkin korjattu kevyellä huomautuksella ja vaati lähinnä tarkkuutta ratsastajalta. Tein pienissä erissä väistöjä myös ravissa ja loppujen lopuksi päädyin lopettamaan treenin aika lyhyeen - ori tuntui miellyttävältä ja helpolta ratsastaa, suoritukset oli hyviä, joten mitä sitä turhaan hinkaamaan!


IKÄÄNTYMINEN


Menehtynyt 25-vuotiaana.


Virtuaalihevonen / A sim game horse