Viehättävän Tulilja
|
|
| Virallinen nimi: | Viehättävän Tulilja | Kutsumanimi: | Lilja |
| Syntynyt, ikä: | 30.09.2015, kts sivun alareuna | Rotu: | suomenhevonen |
| Sukupuoli: | tamma | Säkäkorkeus: | 150cm |
| Väri: | punarautias | Merkit: | - |
| Omistaja: | Hapero, VRL-06115 | Asuinpaikka: | Hengenvaara |
| Kasvattaja: | Ram., Viehättävä | Rekisterinumero: | VH15-018-2240 |
| Koulutustaso: | HeA / 120cm / CIC1 / noviisi | Painotus: | yleispainotteinen |
KRJ-I, 04/17, 7 + 41 + 22 + 20 + 15 = 105p
LUONNE
Viehättävän Tulilja on Hengenvaaran ensimmäinen viehättäväläinen ja erittäin hienosta, pitkähköstä suvusta. Lilja on perinyt luonteensa tasapuolisesti molemmilta vanhemmiltaan: se on tulinen ja kuumuva, mutta myös omalla tavallaan vakavamielinen tosikko. Se on yleisolemukseltaan vähän levoton ja harvemmin jaksaa olla pitkiä aikoja paikallaan. Se on superseurallinen ja viihtyy sekä ihmisten että muiden eläinten seurassa. Tulisuutensa vuoksi se ei sovellu ihan joka laumaan, mutta alistuvimpien tammojen kanssa se telmii mielellään. Liljaa ei tule komentaa turhan kipakasti, sillä se ottaa helposti itseensä ja saattaa olla nyrpeänä pitkäänkin.
Hoitotimenpiteiden aikana Lilja pyöriskelee sen verran kuin naru antaa periksi. Sen liikkuminen on kuitenkin rauhallista ja harkittua ja se väistelee ihmistä parhaansa mukaan. Tamman voi yrittää sitoa lyhyellekin narulle, mutta se keksii kyllä keinon olla levottoman oloinen ja liikuskella. Komentaminen ei juuri auta, sillä vaikutus on keskimäärin kymmenen sekunttia. Kavioiden puhdistus on helppoa ja Lilja kannatteleekin itse jalkojaan. Varustaessa se on yhtälailla helppo. Taluttaessa Liljan kanssa saa olla napakkana, koska tammalla on paha tapa mennä ihan omiin suuntiinsa välittämättä taluttajan tahdosta. Pahimpina kiima-aikoina se saattaa jyrätä suomenhevoselle stereotyyppisesti menemään ja silloin on syytä vähintään pistää narua turvan ympärille. Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat tuttuja juttuja, joskin kengittäjällä saattaa mennä hermo tamman pelleilyyn. Hieroja on aluksi Liljasta hyvin epämiellyttävä kaveri, koska se jumiutuu helposti ja vaatii säännöllistä hierontaa. Kipeiden lihasten hierominen tuntuu tammasta hyvin inhottavalta aluksi, mutta yleensä se rentoutuu myöhemmin kun jumit helpottavat ja hieroja onkin ihan jees tyyppi.
Lilja on vaativa ratsu. Se on vilkas ja keksii kyllä tekemistä, jos ratsastaja ei keksi - erityisesti Liljan bravuureihin kuuluu erinäisten asioiden pelkääminen vailla mitään logiikkaa, milloin tuulenpuuskan kahisuttamia lehtiä, milloin sitä samaa postilaatikkoa, joka on ohitettu kivuttomasti kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Oikeastihan Lilja ei pelkää mitään ja ollessaan ratsastajan avuilla se edes vilkaise asiaa, jota se vielä viime kierroksella kyttäsi kuin maailman pelottavinta asiaa. Liljan kanssa ratsastaminen on hektistä: yhtenä hetkenä se on täysin avuilla ja taas hetken kuluttua se kokee olevansa yksin ja joutuvansa tekemään omat ratkaisunsa. Toki mitä enemmän vaatii ja enemmän oppii vetelemään oikeista naruista, sitä helpompi Liljaa on ratsastaa. Säikähtäessään tamma on onneksi helposti ennakoitavissa ja se korkeintaan lähtee reipasta laukkaa karkuun tai jännän äärellä se saattaa kavahdella pienesti pystyyn. Mitään tikkusuorakynttilähyppyjä ja kiitolaukkarodeoita se ei kuitenkaan esitä. Hyvin viritettynä, tutun ja osaavan ratsastajan alla Lilja on erittäin näyttäväliikkeinen ja osaava hevonen.
Esteradalla Liljan vakavamielisyys, mutta samalla kuumuvuus korostuvat aivan eri tavalla kuin sileällä. Jo esteet nähdessään hevosen askeleeseen tulee uudenlaista kimmoisuutta ja säpäkkyyttä. Jos on kuvitellut näkevänsä hyvännäköistä, lennokasta laukkaa kouluradalla, ei ole nähnyt Liljan laukkaa esteradalla. Se on sekä vauhdikas että ryhdikäs ja kaikenlisäksi kuuliainen ja omaa hyvän hyppytekniikan. Ainoan ristiriidan ratsastajan ja Liljan välillä aiheuttaa vauhti - mitä enemmän ratsastaja yrittää hidastaa, sitä enemmän Lilja kiihdyttää. Sen täytyy vain antaa mennä ja ainoastaan hienosäätää vauhtia. Vauhti tuottaa vaikeuksia ainoastaan kaikkein ahtaimmilla radoilla, normaaliväleissä tamma kyllä kääntyy helposti ja vaivattomasti. Toki vauhtiakin voi säädellä, mutta pelkästään himmaamaan ei saa jäädä. Lilja hyppää myös erikoisesteet pelottomasti, kunhan ratsastaja on määrätietoisesti menossa yli. Ylipäätään radalla tulee olla kokoajan tietoinen mihin ollaan menossa seuraavaksi ja mitä tehdään, muuten Lilja tekee omat ratkaisunsa ja se suoritus on sitten usein siinä.
Lilja viihtyy maastossa, mutta se vaatii sielläkin lähes jatkuvaa tekemistä eikä se siltikään ole kovin maastovarma. Seurallisena hevosena se on parempi porukassa kuin yksin, jos muut ovat viilipyttyjä, pystyy Liljakin keskittymään paremmin. Kilpalaukoista se ottaa uskomattomat kierrokset eikä hidasta, vaikka muu porukka jäisi kauas taakse. Kerran kun se pääsee villiin kiitolaukkaansa, on hidastaminen taitavallekin kuskille vaikeaa ja usein täytyy vain toivoa parasta. Saadessaan kulkea seurueen etualalla, se on huomattavasti tyytyväisempi ja pystyy laukkaamaankin rauhallisesti. Maastoesteillä tamma keskittyy paljon paremmin ja sama rataesteillä näkyvä vakavamielinen suorittaminen alkaa - nyt ollaan esteillä, ei ole aikaa muuhun sekoiluun.
Valjakkoajo on Liljalle lähinnä vaihtelua treeneihin, mutta jonkin verran tulee myös kisoissa käytyä. Lilja on tasaisen varma suorittaja kaikilla osa-alueilla eikä yhtään niin haastava kuin ratsastaessa. Toki se on vähän säpäkkä ja säikky, mutta yhtälailla hallittavissa.
Kilpailupaikalla Lilja on äänekäs ja säpäkkä, varsinkin kiiman pahimpina aikoina tilanne on jopa toivottoman oloinen, kun tamma korisee narun päässä kuin mikäkin pahainen oripoika tammalauman keskellä. Sen häntään on sidottava punainen rusetti eikä se kyllä säästele potkuiltaan ketään liian lähelle tunkevaa. Lilja onkin kannattavinta kuljettaa yksin, vaikka se kotipihassa menisi traileriin kenen kanssa vain ja matkustaakin nätisti. Kilpapaikalla tilanne on taas eri, vaikka se siitä kyllä tasaantuukin. Kilpailupaikan tunnelma ja ratsastajan jännitys saa Liljan vielä astetta säpäkämmäksi, mutta kun suoritukseen päästään, se on jo parempi.
SUKUTAULU
| Isä: Ch Tulisalama HUI KTK-II, VSN Champion sh, tprt, sk 158cm VaB / 120cm | Ii: VIR MVA Ch Fiktion Rudolf KTK-II, SLA-III, KRJ-I sh, m, sk 155cm | Iii: Ruisperkele SLA-I, YLA2, KRJ-III, MEJ-III, VVJ-III, ERJ-IV sh, m |
| Iie: Koistilan Ikiuni sh, rt, sk 156cm | ||
| Ie: Keijusalama HUI KTK-III sh, prn, sk 157cm | Iei: VIR MVA Ch Viehättävän Unihalvaus KTK-II sph, m, sk 158cm | |
| Iee: Eksoottikeiju ILO KTK-III, KRJ-II sh, rt, sk 155cm | ||
| Emä: Viehättävän Vanilja KTK-III sph, rt, sk 146cm HeA / 100cm | Ei: Harhakuva HUI KTK-II, KRJ-I, VSN Champion sph, rt, sk 144cm | Eii: Ch Hurrikaani HUI KTK-II, YLA2, KRJ-I, jälkeläisluokka C sph, prt, sk 143cm |
| Eie: Platina HUI KTK-II, YLA2, KRJ-II sph, tprt, sk 140cm | ||
| Ee: Viehättävän Valeria KTK-II, SLA-II, KRJ-I sph, trt, sk 145cm | Eei: VIR MVA Ch Hamppuheebo HUI KTK-III sh, prt, sk 148cm | |
| Eee: Ch Siljan Satumörkö KTK-II, YLA2, KRJ-II sph, rt, sk 147cm |
Sukutaulun ulkopuolelta:
|
iiii. Herra Wonka iiie. Horrosmaan Sorentsiina iiei. Vektori KRJ-IV iiee. Ellenin Hyasintti ieii. VIR MVA Ch Valveuni KTK-II, KRJ-I ieie. Huvin Lystiina KTK-II, KRJ-II ieei. VIR MVA Ch Sannin Hessu ieee. VIR MVA Ch ILO Stiina KTK II, KRJ-II, ERJ-III
iiiii. Kapinallinen KRJ-IV |
eiii. VIR MVA Ch Tornado HUI KTK-I, YLA2, KRJ-I, SV-I, Ch-M eiie. Ch Unilla HUI KTK-II, KRJ-II, SV-I, Ch-M eiei. VIR MVA Ch Koistilan Vompatti KTK-II, KRJ-II eiee. VIR MVA Ch Pissaliisa HUI KTK-III, YLA2, KRJ-I, SV-I, Ch-M eeii. Ch Pikantin Huimatuuli YLA2, ERJ-III eeie. Siljan Kassialma KTK-III eeei. Siljan Mörköpeikko eeee. Siljan Mörköpettiina
eiiii. VIR MVA Ch Törkee F31M1 KTK-II, KRJ-I |
SUKUSELVITYS
JÄLKELÄISET
Moon Snaijaaks // 1.12.2015 // alaera (VRL-13283) // t. Raparperitaivas HV
Kaskuolin // 01.01.2016 // Hapero (VRL-06115) // t. Hengenvaaran Tulimeni
Unikuva HV // 20.01.2017 // Hapero (VRL-06115) // o. Hengenvaaran Uumoilija
KISAKALENTERI
|
KRJ, vain sijoitukset merkitty, 47 kpl.
17.11.2015 // Fiktio // KRJ/Helppo A // 3/40 // |
ERJ, vain sijoitukset merkitty, 60 kpl.
20.11.2015 // Huvitutti // ERJ/120cm // 6/40 // |
|
KERJ, vain sijoitukset merkitty, 45 kpl.
18.11.2015 // Lamoca // KERJ/CIC1 // 2/30 // |
VVJ, vain sijoitukset merkitty, 40 kpl.
18.01.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 3/30 // |
|
Näyttelyt, 1x irtoSERT - 1x RCH = 10p
23.11.2015 // Kutsu // NJ/Suomenhevostammat // irtoSERT // pt. Jannica |
PÄIVÄKIRJA
30.06.2017 Laidunkauden avajaiset! Kesän parhaita päiviä, kun kaikki kynnelle kykenevät tulivat viemään hevosia laitumelle ja nauttimaan perinteisistä grillijuhlista illalla. Päiväksi oli tänä vuonna valikoitunut perjantai, kesäkuun viimeinen päivä, jolloin kaikki hevoset vietäisiin laitumelle - toiset laiduntaisivat pidempään kuin toiset, mutta ainakin tämän viikonlopun saisivat kaikki hevoset syödä mahan täydeltä vehreää ruohoa. Totta kai hevosia oli totuteltu vihreään ahkerasti jo ihan koko kesän ajan, mutta vihdoin suurin osa kesän tärkeimmistä kisoista oli takana päin ja valtaosalla tallin hevoskannasta alkaisi kesäloma. Hevoset olivat villejä, mutta kaikki saatiin turvallisesti laitumelle. Ja kyllähän se oli ilo seurata raisuja hevoslaumoja, jotka painelivat hurjaa neliä ympäri laidunta ennen kuin raaskivat asettua ahmimaan ruohoa kukin tarpeeksi riehuttuaan. Ja sitten ihmiset vetivät mahan täydeltä grillin antimia pitkälle yöhön.
25.08.2016, kouluvalmennus, valmentajana Suvi
Saapuessani kentällä verrytteli jo ratsukko, Hapero ja Lilja. Meno vaikutti tasaiselta ja hallitulta, mitä nyt tamma muutamaan otteeseen säpsähteli jotakin kentän reunalta. Hetken seurattuani huikkasin Haperon juttelemaan hieman päivän tavoitteista ja suunnitelmasta. Lilja oli kuulemma osaava ratsu, mutta keskittyminen työntekoon ei aina ollut huippuluokkaa. Tämän pohjalta suunnittelin päiväksi vaihtuvia tehtäviä. Jos hevonen ei keskity on turha jankata yhtä asiaa miljoonaa kertaa, vaan vaihdetaan ennemmin tehtävää nopeaan tahtiin, niin mielenkiinto pysyy paremmin yllä.
Kehotin Haperoa siirtämään tamman raviin ja tekemään kaikkiin kulmiin voltit. Pitkille sivuille voltilta jatkettiin avotaivutuksessa R- tai S- kirjaimeen, jonka jälkeen siirryttiin käyntiin. Ennen kulmaa taas raviin ja voltille. Tehtävä vaati keskittymistä, mutta siinä päästiin treenaamaan kerralla montaa asiaa. Volttien tuli olla pyöreitä ja täsmällisiä, Liljan tuli taipua ja asettua sekä säilyttää tempo. Avotaivutuksissa ratsukon tuli saada kaviot kulkemaan kolmea uraa, mutta liikaa ei saanut poikittaa ja tahdin tuli yhä säilyä. Siirtymisissä puolestaan tsekattiin kaasun ja jarrun kunto. Muutaman kierroksen jälkeen vaihdettiin pitkille sivuille pohkeenväistöt ensin pois uralta ja sitten takaisin. Lyhyille sivuille lisättiin laukkaympyrät. Laukassa Hapero joutui muuntelemaan Liljan askelta kootummasta lisätympään. Tamma suoriutui hienosti ja kuunteli koko tunnin Haperoa vallan mallikelpoisesti. Loppuravit ratsukko suoritti hieman pidemmällä ohjalla ravaillen, jotta Liljalle tarjottiin mahdollisuus pidemmällä niskalla kulkemiselle. Tamma käyttikin tilaisuuden hyväkseen ja örisi tyytyväisenä ravaillessaan.
31.01.2016 Päätin tänään irtojuoksuttaa Helmin kera muutaman muun neitihevosen kentällä, sillä ne olivat olleet kovien pakkasten ja omien kiireiden takia monta päivää laittoman vähällä liikunnalla. Koko viikon pakkanen oli paukkunut liki kolmessa kympissä, mutta nyt se oli vihdoin lauhtunut lähemmäs kymmentä astetta ja taivaaltakin leijaili kauniita, isoja lumihiutaleita hiljakseltaan. Niinkuin maassa ei tarpeeksi isoa lumikerrosta vielä olisi ollutkaan.. Ja kivampi se olisi kavereiden kanssa kirmata kuin yksinään. Kunnon alkukävelyiden päälle vapautin lauman kirmailemaan ja kyllähän ne kirmata jaksoivatkin, painivat kuin keväiset varsat ja välillä mietin, että mahtaakohan neidit tulla kentän aidoista läpi... Onni on kuitenkin sen verran fiksut tytöt, että pysyivät nahoissaan! Liljalla tosin kesti aika kauan lämmetä touhulle, aluksi se olisi vain halunnut möllötellä ja seurustella ihmisen kanssa, mutta aika nopeasti sekin lähti riekkumaan ympäriinsä ja se oli viimeinen, joka ei millään olisi malttanut lopettaa. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että kaikkien hevosten pitää päästä välillä revittelemään porukassa!
18.12.2015 En tiedä kenen idea se oli, mutta pikkujoulujen kunniaksi järjestimme enemmän tai vähemmän leikkimielisen agilitykilpailun ohjelmanumeroksi - veren maku suussahan siellä tunnetusti kaikki kilpailivat. Jotta kilpailu olisi mahdollisimman reilu ja vaikea, jokainen osallistuja sai nostaa itselleen hevosen arpalapulla kaikista tallin hevosista. Luonnollisesti kaikki toivoivat jotain "kaikki käy" ja helposti käsissä pysyvää hevosta, sillä agility ei ollut kyllä kenellekään Hengenvaaran hevosista kovin tuttu laji. Pikkujoulupäivänä satoi räntää taivaan täydeltä...
Nostamani Lilja ei ollut ajatuksena mitenkään hirvittävä vaihtoehto ja sen osalta rata menikin hyvin siihen asti, mihin itse selvisin. Loskainen kentänpinta ei ollut kumisaappaan alla se kaikkein pitävin, joten sohjoisessa kaarteessa muksahdin kumoon loskalammikkoon ja Lilja jatkoi suoritusta ihan yksin omaan tahtiin.
12.11.2015 Talliin on viime aikoina saapunut hurjasti uusia hevosia ja sen myötä karsina- ja tarhapaikat ovat olleet sekaisin jo pidemmän aikaa. Tänään päätin vihdoin pistää aivonystyrät töihin ja sovitella hevosia vähän uusille paikoille ja porukoihin. Tallin porukkaan mahtuu niin monenlaista kopukkaa, että laumajakojen tekeminen ei ole aivan niin helppoa kuin voisi ensin kuvitella. Lisäksi kilpahevoset ovat usein vähän liiankin tulisia ja isoegoisia eivätkä kaikki mahdu edes vierekkäisiin tarhoihin ilman, että täytyy uhitella toisen tarhan kaverille. Onneksi tilaa on yllinkyllin ja tarpeen vaatiessa hevoset pääsevät vaikka yksin omaan tarhaansa.
Yhden uusimmista tulokkaista sijoittamista mietin pitkään. Kasvattajan mukaan Lilja on tulinen ja voimakastahtoinen tamma nuoresta iästään huolimatta eikä välttämättä sovi ihan kaikkien kanssa yhteen. Lilja pääsi kuitenkin pieneen laumaan muutaman rauhallisen tamman kanssa, sillä en raaskinut jättää sitä kuitenkaan ihan yksinkään tarhailemaan. Lilja otti heti paikkansa kahden muun tamman yläpuolella ja varsinkin ruoka-aikoina kyllä osoitti sen varsin kipakasti. Muuten se kyllä jaksoi seurustella kahden muun kanssa rapsutellen pitkiä aikojakin putkeen. Jo muutaman päivän päästä tammakolmikko vietti aikaa usein ihan lähekkäin seisten ja torkkuen. Tämä järjestely oli toki pieni riski, mutta koska uskoin kahden muun tamman alistuvan Liljalle heti, en uskonut ongelmia tulevan ja eihän niitä tullutkaan. Harvinaisen onnistunut lauma, varsinkin kun muu vaihtoehto olisi ollut Lilja edelleen yksinään tarhailemassa.
13.10.2015 Tottakai juuri sinä samaisena päivänä, kun olen suunnitellut kiipeäväni ensimmäistä kertaa uuden, uljaan suomenratsuni selkään, taivas päättää revetä monen viikon jälkeen ja vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Eikä sade tietenkään ala ennen selkään nousua, jolloin olisin osannut suunnata askeleemme maneesin suojiin vaan tottakai aivan yllättäen kun olemme kentällä saaneet alkuverryttelyn vasta kasaan. Ja tietenkin, Lilja oli ollut koko alkuratsastuksen ihme säikkypelle ja jok'ikinen hiekanmuru kentällä oli hyvin pelottava - en siis tietenkään voinut luovuttaa kesken kaiken ja päästää tammaa pois pelottavalta kentältä. Ratsastaminen kaatosateessa ei muutenkaan kuulunut lemppareihini, mutta hevosen kanssa, joka ei tietenkään ensimmäisellä kerralla pitänyt minua juuri minään, se oli lähes painajaismaista. Onneksi olin varannut tähän ratsastukseen hyvin paljon aikaa...
Tarkoitukseni oli ollut ratsastaa Lilja vain kevyesti kaikissa askellajeissa läpi ja vasta seuraavalla kerralla ryhtyä oikeasti kokeilemaan mitä se osaa, mutta tästä ratsastuksesta ei todellakaan tulisi kevyt vaan suuri tahtojen taistelu. Vastoin normaaleja tapojani, ratsastin hyvin äkillisiä ja ripeitä suunnanmuutoksia, sinne tänne siirtymisen, pari askelta peruutusta, pohkeen väistöä, muutaman askeleen etu- tai takaosakäännöstä - noudattamatta mitään tiettyä kaavaa tai ratsastusradan tietä, sinne sun tänne ympäri kenttää. En jäänyt odottamaan Liljan kyselyitä, vaan jos homma ei toiminut nätisti, se tehtiin inhottavammin, mutta minua oli toteltava. Hämmennyin itsekin miten nopeasti Lilja antoi periksi ja ryhtyi oikeasti kuuliaiseksi, tarkkaavaiseksi ja seuraamaan mitä minä tein. En voinut kuin kiittää ja lopettaa ratsastuksen pitkiin loppukäynteihin - maastakäsin ja maneesissa.
IKÄÄNTYMINEN
2 vuotta - 14.10.2015
3 vuotta - 21.10.2015
4 vuotta - 28.10.2015
5 vuotta - 30.10.2015
6 vuotta - 30.12.2015
7 vuotta - 30.02.2016
8 vuotta - 30.04.2016
10 vuotta - 30.08.2016
11 vuotta - 30.10.2016
12 vuotta - 30.12.2016
13 vuotta - 30.02.2017
14 vuotta - 30.04.2017
15 vuotta - 30.06.2017
16 vuotta - 30.08.2017
17 vuotta - 30.10.2017
