Aatteenkätkijä


† 7.10.2017 †

Kuvat: kuvaaja ei halua nimeään mainittavan


Virallinen nimi: Aatteenkätkijä Kutsumanimi: Käpy
Syntynyt, ikä: 30.09.2015, kts sivun alareuna Rotu: suomenpienhevonen
Sukupuoli: ori Säkäkorkeus: 145cm
Väri: punarautias Merkit: -
Omistaja: Hapero, VRL-06115 Asuinpaikka: Hengenvaara
Kasvattaja + tuoja: P. Laaksonen, Suomi (evm) + VRL-06066 Rekisterinumero: VH16-018-1872
Koulutustaso: HeB / 90cm / tutustumisluokka / noviisi Painotus: yleispainotus

KERJ-I, 07/17, 7,5 + 41 + 19 + 20 + 15 = 102,5p

VVJ-I, 07/17, 6 + 40 + 19 + 20 + 15 = 100p

KRJ-II, 08/17, 6 + 40 + 18 + 20 + 15 = 99p

ERJ-II, 08/17, 5,5 + 41 + 18 + 20 + 15 = 99,5p

SLA-I, 09/17, 12 + 20 + 22 + 20 + 20 = 94p

YLA1, 09/17, 35 (17+18) - 31 (21+10) - 17 - 12 - 3 = 98p



HISTORIA


Aatteenkätkijä muutti Hengenvaaraan vähän sattuman kaupalla. Olin haaveillut jo pitkään tuoreesta suomenhevosvahvistuksesta, varsinkin oreille oli tarvetta tammalauman vain paisuessa ja paisuessa. Yön pimeinä tunteina markkinapalstoja selatessani törmäsin kahteen myynnissä olevaan suomenpienhevosoriin, jotka kiinnostivat molemmat. Eikun seuraavana päivänä koppi perään ja hevosia katsomaan - tässä kohtaa olin jo vähän turhankin varma, että kyllä ainakin toinen lähtee matkaan. Paikan päällä selvisi, että toisesta oli jo tarjottu, mutta onneksi näistä kahdesta kipakampi ja vähän isompi istui käteen muutenkin paremmin ja ikään kuin huomaamatta Aatteenkätkijä kätkeytyi traileriin kääntäessäni nokan kohti Hengenvaaraa...


LUONNE


Aatteenkätkijä eli Käpy ei ole aivan helpoimmasta päästä. Perusluonteeltaan se on melkoinen jääräpää ja se rakastaa kujeilua ja muun muassa tarhasta karkaaminen kuuluu sen bravuureihin. Sen verran se kuitenkin kunnioittaa ihmistä, että karattuaan ei viitsi kauaa pakoilla vaan antaa helposti kiinni. Sitä ei niinkään karkuun pääseminen kiinnosta, se vain tykkää haasteista. Kaikkia Käpy ei kuitenkaan kunnioita ja ilman luontaista auktoriteettia sen kanssa voi joutua vääntämään hetken kättä, ennen kuin ori tyytyy paikkaansa. Mitenkään ilkeä Käpy ei kuitenkaan ole. Muiden hevosten kanssa se ei tosin tule kovin hyvin juttuun ja tarhaileekin turvallisemmin yksin.

Hoitaessa Käpy kannattaa sitoa mielummin jopa molemmin puolin kiinni, jottei se pääse pyöriskelemään ja sotkemaan itseään esimerkiksi naruihin ja harjakoppaan ja kaikkeen muuhunkin mihin se vain yltää. Käpyllä on tapana solmia itsensä mitä mielenkiintoisempiin solmuihin ja sitten muka paniikissa repiä itseään irti. Kavioiden puhdistus ja kengityskin on välillä melkoinen show, kun ori ei malta seistä paikallaan ja yrittää liikehtiä kolmella jalalla ympäriinsä. Sen sijaan eläinlääkärin ja hierojan käynnit sujuvat hyvin. Myöskään muut hoitotoimenpiteet kuten varustaminen tai pesu eivät tuota sen enempää ongelmia kuin Käpyn kanssa mikään ylipäätään. Taluttaessa orin kanssa täytyy olla napakkana, ettei se lähde seikkailemaan omille teilleen.

Ratsastaessa Käpyssä on pientä haastetta. Se vaatii selkeät avut ja lähes jatkuvaa tekemistä. Epämääräinen tyhjäntoimittaminen saa sen hermostumaan ja säätämään omiaan. Käpy on kuitenkin hyvin eteenpäinpyrkivä eikä sen kanssa tarvitse moottorin löytymisestä vääntää. Ennemmin sitä saa jopa pidätellä kuin ajaa eteen. Askellajeiltaan Käpy on tasaisen laadukas, ei mikään liitokavio, mutta kyllä se Helpon B:n radat puksuttaa kevyesti läpi. Maastossa ori on vähän turhankin säpäkkä ja varsinkin vauhdikkaammille reissuille se tarvitsee taitavan kuskin. Käpy kulkee mielellään ensimmäisenä ja jonon perältä se pyrkii hanakasti kyllä ohi. Kilpalaukoissa tai ylipäätään reippaammilla laukkapätkillä saattaa esiintyä pientä pukkiongelmaa eivätkä jarrutkaan aina toimi.

Myös esteillä jarrujen toiminta on Käpyn kanssa kyseenalaista. Pienemmät esteet ylittyy kepoisesti, mutta isommille esteille vauhti lisääntyy ja hallittavuus pienenee. Orilla on kuitenkin hyvä hyppytyyli ja se on tarkka jaloistaan, jolloin jos esteelle päästään, mennään puhtaasti yli. Kieltämisiä Käpy ei juuri harrasta, mutta huonolla lähestymisellä se menee kyllä ennemmin ohi kuin yli. Orista kuitenkin huomaa jo hyvän hetken jos se aikoo ohittaa ja taitava ratsastaja saa sen takaisin ruotuun. Maastoesteillä Käpy on onneksi vähän helpompi hallita eikä vaaratilanteita pääse syntymään. Mitenkään helposta päästä se ei ole, mutta ehdottomasti ratsastettavissa. Valjakkoajon suhteen Käpy on vähän ristiriitainen. Se tekee mielellään, on ihan taitavakin, mutta liian usein tarkkuuden korvaa turha vauhti ja sählääminen. Sen takia koulukoe on aina ollut Käpyn heikoin osa-alue, mutta toisaalta se pärjää erittäin hyvin sekä tarkkuuskokeessa että kestävyydessä. Vaunujen edessäkään se ei ole mikään joka kuskin hevonen, mutta kunhan sen kanssa löytää yhteisen sävelen, sujuu homma paremmin.

Vierailla paikoilla ja erityisesti kisoissa Käpy käyttäytyy yllättävän inhimillisesti, joskin pitää itsestään melkoista meteliä. Se on napakan käsittelijän hallittavissa, mutta turhaa haaveilua sen kanssa ei sovi harrastaa. Verkka menee usein vähän häsläämiseksi ja Käpy vaatiikin ekstrapaljon tehtävää keskittyäkseen täysin ratsastajaansa. Kuljetus sujuu Käpyn kanssa hyvin kaverin kanssa, yksin ollessaan ori riekkuu ja rellestää. Traileriin se kuitenkin menee nätisti jopa ensimmäisenä.


SUKUTAULU


Isä: Geokätköilijä evm
sh, rt, sk 149cm
HeB / 100cm / helppo / noviisi
Ii: Metsäläinen evm
sph, prt, sk 147cm
Iii: Mikä-Mikä-Mies evm
sh, rn, sk 155cm
Iie: Keijukainen evm
sph, rt, sk 142cm
Ie: Aavatar evm
sph, rt, sk 147cm
Iei: Hupsis evm
sph, trn, sk 147cm
Iee: Aavan Tarina evm
sph, vrt, sk 145cm
Emä: Lissan Ajatus evm
sh, prt, sk 150cm
HeB / 90cm / tutustumisluokka / noviisi
Ei: Turha-Aatos evm
sh, tprt, sk 149cm
Eii: Hissun Aatami evm
sph, rtkm, sk 146cm
Eie: Turhakkainen evm
sh, trt, sk 154cm
Ee: Lispettiina evm
sph, rt, sk 142cm
Eei: Lilliputti evm
sph, prn, sk 147cm
Eee: JK Bettiina evm
sh, rt, sk 151cm


SUKUSELVITYS


Käpyn isä Geokätköilijä on perusluonteeltaan energinen ja utelias, mutta toisaalta vähän sellainen herkkistyyppi. Raudikko, 149-senttinen ori oli enemmän estemallia, mutta kilpaili kuitenkin neljässä eri lajissa. Se oli esteillä stereotyyppinen suomenhevonen: kuumui hurjasti, meni kovaa ja hyppäsi korkealta, oli vähän vahva suustaan. Toisaalta orilla on hurjan hienot liikkeet, joita se esitteli mielellään niin kouluradalla kuin vaunujenkin edessä eikä sen suurien merkkien koristama ulkomuotokaan ole hassumpi. Geokätköilijä on tällä hetkellä viettämässä puolieläkepäiviään oriasemalla - se ei enää kilpaile, mutta astuu harvakseltaan vielä tammoja. Tällä hetkellä orilla on 12 jälkeläistä ja ensi kesälle odotetaan syntyvän vielä kaksi lisää.

Isänisä Metsäläinen on harvinaisempaa sukua, sen suku tulee pitkälti pohjoisesta ja siellä orikin syntyi, pienellä suomenhevoskasvatukseen keskittyneellä tilalla. Metsäläinen on melkoinen persoona, persoona isolla P:llä. Se on ennakkoluuloton, loputtoman rohkea ja mielellään päällepäsmäröimässä kaikissa tilanteissa. Se osaa paljon ja tietää osaavansa, se loisti niin koulu- kuin esteradoillakin eikä mikään pidättele sitä raisuissa kilpalaukoissa! Nykyään veteraani-ikäinen Metsäläinen on vain oloneuvoksena kotitallillaan, mutta vielä liki kaksvitosena, kropan jo vähän kränätessä, se on ihan omaa laatuaan ja jaksaa kyllä järjestää tallilaisille ohjelmaa, jos arki on liian hiljaista. Varsoja Metsäläinen ehti saada kahdeksan.

Isänisänisä Mikä-Mikä-Mies on ravipuolelta ratsuksi pelastettu, siinä kymmenen vuoden iässä, kun juoksu ei ottanut kulkeakseen. Keskivertoravurista koulittiin ihan kelpo kouluratsu, joka starttasi jopa aluetason kisoissa. Ravihan Mikä-Mikä-Miehellä oli erityisen vahva, joka kompensoi kivasti vähän huonompaa laukkaa. Esteilläkin orhi olisi varmaan pärjännyt, jos sille olisi suotu edes vähän taitoa - intoa sen sijaan olisi ollut vaikka mihin. Luonteeltaan punarautias pikkuori on vähän itsepäinen ja vauhdikas tapaus. Se ehti nuoruusvuosinaan astua kolme ravuritammaa ja vielä koulu-uransa jälkeen kaksi ratsutammaa siihen päälle. Viiden varsan isäukkona Mikä-Mikä-Mies viettää nyt eläkepäiviään poikansa kanssa samalla tallilla, vanhuus jo painaa, mutta ei silti uskoisi orin olevan yli kolmekymmentä.

Isänisänemä Keijukainen on puhtaasti siitoshevosen tehtävissä toiminut, piskuinen, vain 142-senttinen siro tamma. Sen suku on useamman polven esteratsuja, jossa periytyy estekapasiteetin lisäksi erittäin potentiaaliset liikkeet myös kouluratsastuksen puolelle. Luonteeltaan rautias Keijukainen oli vähän diiva. Sille tärkeintä oli sen oma napa ja toki ruoka eikä tamma juuri tullut muiden rouvien kanssa toimeen. Varsojaan se kuitenkin rakasti ehdoitta, joskin välillä turhankin omistushaluisesti, mutta se opetti lapsosensa erinomaisille tavoille ja sen jälkeläisistä on kasvanut pääasiassa ihan selväpäisiä yksilöitä eri lajien kisakentillekin. Keijukainen jouduttiin lopettamaan ähkyn vuoksi jo 20-vuotiaana.

Isänemä Aavatar koki karmean kohtalon jo 12-vuotiaana. Se joutui kuljetusonnettomuuteen kesken kisamatkan ja menehtyi traileriin ennen avun saapumista. Tamma oli ennen sitä kilpaillut menestyksekkäästi niin koulu-, este- kuin kenttäratsastuksenkin parissa ja tuonut kotiin ruusukkeita ruusukkeiden perään. Energinen, leikkisä ja vähän hömelö tamma oli kaikkien, niin ihmisten kuin hevostenkin kaveri, eikä Aavatarta voinut olla rakastamatta. Rautiaalla pienhevosella oli etujaloissa korkeat sukat ja päässään leveä läsi - niitä ja hyviä liikkeitään se ehti periyttää kahdelle orivarsalleen, jotka molemmat kilpailevat niin ikään korkealla tasolla vähintään kolmessa lajissa.

Isänemänisä Hupsis oli tummanruunikko, vain 147-senttinen kouluratsu, joka keräsi valtaisan nipun ruusukkeita ja pokaaleja ja periytti kahdelletoista jälkeläiselleen kaikille reipasta ja iloista luonnetta. Nuoruusvuosinaan Hupsis ehti vaihtaa omistajaa useampaan otteeseen, sillä vaikka ori oli tasainen ja helppo kuin mikä, hälyinen suurtilan ympäristä stressasi sitä eikä ori silloin esitellyt todellakaan parhaita puoliakaan. Lopulta ori päätyi yksityiselle ihmiselle ihan vain omaan kotipihaan muutaman muun hevosen seuraksi ja sieltä käsin ori lähti niittämään sitä mainetta. Ori ehti olla siitostehtävissä vain muutaman vuoden, kun se alkoi oireilla selkäänsä niin pahasti, että se jouduttiin lopettamaan jo 16-vuotiaana.

Isänemänemä Aavan Tarina oli kuvankaunis vaaleanrautias liinaharja, ainoastana 145 senttiä korkea, mutta yllättävän vahvarakenteinen ja siksi näytti kokoistaan isommalta. Näyttelykehät olivat kuin luodut esiintymistä rakastavalle Aavan Tarinalle ja se kantakirjattiin kuusivuotiaana kakkospalkinnolla. Erinomaisia liikkeitään Aavan Tarina pääsi esittelemään valjakkoajon parissa, se toimi sekä yksilövaljakossa että parivaljakossa samalla tallilla asuvan tyttärensä kanssa. Varsoja Aavan Tarina saikin jopa seitsemän, niistä neljä tammaa ja kolme oria. Tamma eli pitkän ja terveen elämän, nukkuen pois omia aikojaan vasta 29 vuoden iässä.


Käpyn emä Lissan Ajatus on harvoja Käpyn suvun yli 150-senttisiä yksilöitä yksilöitä. Punarautias tamma oli tasasn sen 150 senttiä korkea, kohtalaisen sporttinen tähtipää, jonka parasta antia oli ehdottomasti valjakkoajon vauhdikkaammat osakokeet. Se oli reipasmielinen tamma, joka ei ikinä pelännyt mitään ja joka oli aina ennakkoluulottomasti lähdössä mihin tahansa. Lissan Ajatus oli mitä ystävällismielisin tamma, jonka kanssa kaikkien oli helppo tulla toimeen. Jonkin verran tamma kiersi myös koulukilpailuja ja vanhemmilla päivillään se starttasi myös este- ja kenttäkilpailuissa. Kilpailuiden täytteisen elämänsä välissä se ehti saada kolme varsaa, kaikki oreja. Tällä hetkellä Lissan Ajatus on myyty ratsastuskoululle, jossa se tekee kevyitä alotitelijoiden tunteja opettaen pienet ratsastajanalut niin koulu-, este- kuin maastoesteratsastuksenkin saloihin.

Emänisä Turha-Aatos ei kuitenkaan ollut nimensä mukaisesti mikään turha, vaan ihka oikea valjakkohevonen, joka kiersi ympäri Suomen kilpaillen pitkään ja aktiivisesti. Ori starttasi viimeisen luokkansa 25-vuotiaana veteraanina - vain kahdeksan kuukautta aiemmin, kun se nukkui pois omassa karsinassaan, täysin oireettomana ja yllättäen. Turha-Aatosta käytettiin aktiivisesti jalostukseen koko sen eliniän ajan: sekä sen hulppean suvun, hienon ulkomuodon ja erinomaisten liikkeiden vuoksi. Olihan ori luonteeltaankin miellyttävä, mitä nyt vähän turhan omanarvontuntoinen.

Emänisänisä Hissun Aatami ei myöskään omaa erinomaisuuttaan peitellyt. Rautiaankimo ori oli vain 146-senttinen, mutta sen ego oli varmasti ainakin kolmekymmentäsenttiä korkeamman kaverin. Ori oli paikoitellen vähän hankala käsitellä, mutta se sai paljon anteeksi ollessaan käyttöhevosena niin moitteeton. Sillä oli ehtymätön työmoraali ja se pärjäsi jopa neljässä lajissa kilpaillen, joskin sen päälaji oli kyllä ehdottomasti valjakkoajo, jossa se sopi sekä yksilö- että parivaljakkoon - kunhan toinen hevosista oli tarpeeksi nöyrä. Hissun Aatami sai elämänsä aikana yli kaksikymmentä varsaa, joista suurin osa peri siltä melkoisen itseluottamuksen ja moni varsoista päätyi valjakkokentille valtaamaan kärkisijoja. Ori lopetettiin 26-vuotiaana.

Emänisänemä Turhakkainen oli 154-senttinen tummanrautias tamma, joka keräsi menestystä valjakkoajon parissa, ruusuketta ruusukkeen perään. Tamma vietti nuoruusvuotensa kilpakentillä ja tasaisen ja helpon luonteensa vuoksi sen jälkeen vielä muutaman vuoden opetushevosena, ennen kuin se siirtyi jalostustehtäviin. Se oli luonteensa vuoksi rakastettu opetushevonen, se oli kärsivällinen, mutta toisaalta tarkka sen suhteen, miten sitä käsiteltiin. Turhakkaisen viidestä varsasta kaksi on päätynyt myöhemmin niin ikään opetuskäyttöön, kolmesta muusta yksi puskaratsuksi ja kaksi muuta kisakentille emänsä tavoin. Turhakkainen jouduttiin lopettamaan 19 vuoden iässä nivelrikon vuoksi.

Emänemä Lispettiina eli pitkän ja vaiherikkaan elämän. Se syntyi ratsastuskoululla, kasvoi siellä muutaman vuoden, jonka jälkeen se ratsutettiin. Lispettiina osoitti erinomaista kapasiteettia sekä koulu- että esteradoille, mutta ensimmäisen omistajan koulupainotteisuuden vuoksi se kilpaili eniten kouluratsastuksen parissa - jopa kansallisella tasolla. Raudikko pienhevos-Lispettiina vaihtoi kotia useamman kerran, kilpailijalta toiselle, esteiltä kouluun, koulusta kenttään ja kentästä taas kouluun. Varsoja syntyi silloin sun tällöin, sen jälkeen palattiin kisakentille ja taas syntyi varsa. Viidennen varsan jälkeen tammalla oli jo sen verran ikää, että sen oli jo aika päästä asettumaan aloilleen ja Lispettiina ostettiin pienehkölle ratsastuskoululle opetushevoseksi, ihan syntymäkotinsa naapuriin. Siellä tamma ehti tehdä tunteja vielä viitisen vuotta ennen kuin se lopetettiin hampaiden vedellessä viimeisiään, vasta 28-vuotiaana.

Emänemänisä Lilliputti oli punaruunikko pienhevosori, joka ulkomuodoltaan oli jokaisen heppatytön unelma, mutta luonteeltaan se oli kaikkea muuta kuin unelma: Lilliputti oli äksy, yhden ihmisen hevonen, joka näytti kyllä kyntensä kisakentillä, mutta oli erittäin haastava käsitellä. Vasta kymmenvuotiaana syy äksyilylle löydettiin ja jalkaleikkauksen myötä jäivät kivut, äksyily, mutta niin myös aktiivinen kisaura. Lilliputti tasoittui luonteeltaan sen verran, että sen kanssa päästiin kiertämään näyttelykehiä - erinomaisella menestyksellä. Haastavan luonteensa vuoksi Lilliputtia ei juuri käytetty jalostukseen, mutta kolmelle tasaiselle tammalle sitä käytettiin, tavoitteena periyttää jälkeläisillä vähän reippaampaa luonnetta ja orin hienoa ulkomuotoa ja liikkeitä.

Emänemänemä JK Bettiina on Ruotsin tuonti, joka kilpaili muutaman vuoden helpoissa koulukilpailuissa, mutta päätyi sitten muutaman mutkan kautta ratsastuskoululle. Kärsivällisen luonteensa vuoksi se soveltuikin hyvin jopa alkeisratsuksi, mutta pelisilmää omaava Bettiina antoi sopivasti haastetta myös kokeneemmille ratsastajille. Tamma ehti saada kolme jälkeläistä ratsastuskoululla tuntityöskentelyn lomassa, kaikki tammoja, ja mukavan tasaluonteisia, kaikki niistä tekivät ratsastuskouluhommia ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Rautias tamma jouduttiin lopettamaan vanhuuden vaivojen vuoksi 22-vuotiaana.


JÄLKELÄISET


emä // syntymäpvm // omistaja // o./t. varsa
Hallanarka // 26.06.2016 // Dimma (VRL-08204) // o. Hengenvaaran Hallakka
Vain Väliaikainen // 16.07.2016 // tvisha (VRL-01671) // t. Hengenvaaran Ajankätkijä
Talvitaru // 01.10.2016 // Tuulia T. (VRL-00084) // o. Hengenvaaran Takatalvi
Sudensielu // 30.10.2016 // Cannabia (VRL-00033) // t. Hengenvaaran Sielutar


KISAKALENTERI


KRJ, vain sijoitukset merkitty, 40 kpl.

12.10.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 4/40 //
14.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 1/40 //
14.10.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 6/40 //
18.10.2016 // KRJ/Helppo B // Mörkövaara // 5/40 //
19.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 2/40 //
20.10.2016 // KRJ/Helppo B // Ros Cirein // 1/40 //
25.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 6/50 //
29.09.2016 // KRJ/Helppo C // Wyat Shetlands // 6/50 //
01.10.2016 // KRJ/Helppo B // Theatre of Dreams // 3/25 //
02.10.2016 // KRJ/Helppo B // Theatre of Dreams // 2/25 //
03.10.2016 // KRJ/Helppo C // Virtuaalitalli Dei // 5/30 //
07.10.2016 // KRJ/Helppo B // Theatre of Dreams // 1/25 //
10.10.2016 // KRJ/Helppo C // Virtuaalitalli Dei // 5/30 //
10.10.2016 // KRJ/Helppo B // Theatre of Dreams // 5/25 //
11.10.2016 // KRJ/Helppo B // Wayward Dressage // 1/30 //
12.10.2016 // KRJ/Helppo B // Wayward Dressage // 5/30 //
20.10.2016 // KRJ/Helppo B // Wayward Dressage // 5/30 //
20.10.2016 // KRJ/Helppo B // Wayward Dressage // 1/30 //
23.10.2016 // KRJ/Helppo C // Metsovaara // 5/40 //
24.10.2016 // KRJ/Helppo B // Metsovaara // 1/40 //
25.10.2016 // KRJ/Helppo C // Metsovaara // 3/40 //
26.10.2016 // KRJ/Helppo C // Metsovaara // 6/40 //
30.10.2016 // KRJ/Helppo B // Metsovaara // 1/40 //
19.10.2016 // KRJ/Helppo B // Rappadan // 2/30 //
19.10.2016 // KRJ/Helppo B // Fiktio // 1/34 //
03.11.2016 // KRJ/Helppo C // Fiktio // 6/40 //
04.11.2016 // KRJ/Helppo C // Yentel Ponies // 5/30 //
06.11.2016 // KRJ/Helppo C // Yentel Ponies // 2/30 //
07.11.2016 // KRJ/Helppo B // Fiktio // 4/40 //
08.11.2016 // KRJ/Helppo C // Fiktio // 5/40 //
08.11.2016 // KRJ/Helppo B // Fiktio // 3/40 //
09.11.2016 // KRJ/Helppo C // Yentel Ponies // 3/30 //
10.11.2016 // KRJ/Helppo C // Fiktio // 4/40 //
10.11.2016 // KRJ/Helppo C // Yentel Ponies // 5/30 //
21.11.2016 // KRJ/Helppo B // Metsovaara // 2/40 //
26.11.2016 // KRJ/Helppo B // Satumaja // 2/30 //
29.11.2016 // KRJ/Helppo B // Metsovaara // 1/40 //
30.11.2016 // KRJ/Helppo C // Satumaja // 4/30 //
12.11.2016 // KRJ/Helppo B // Fiktio // 5/30 //
13.11.2016 // KRJ/Helppo B // Fiktio // 3/30 //

ERJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

01.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 4/40 //
03.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 5/40 //
05.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/40 //
05.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/40 //
09.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/40 //
10.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 6/40 //
12.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 6/40 //
13.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/30 //
14.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 2/40 //
15.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/40 //
17.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 4/40 //
18.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/30 //
24.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/30 //
30.09.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 3/30 //
12.09.2016 // ERJ/90cm // Delicate // 2/25 //
13.09.2016 // ERJ/90cm // Wyrda Horses // 3/30 //
15.09.2016 // ERJ/90cm // Wyrda Horses // 3/30 //
15.09.2016 // ERJ/90cm // Delicate // 3/25 //
16.09.2016 // ERJ/90cm // Wayward Dressage // 5/26 //
16.09.2016 // ERJ/90cm // Delicate // 5/25 //
17.09.2016 // ERJ/90cm // Wayward Dressage // 5/26 //
17.09.2016 // ERJ/90cm // Wyrda Horses // 2/30 //
17.09.2016 // ERJ/90cm // Wyrda Horses // 2/30 //
19.09.2016 // ERJ/90cm // Untuvapilvi // 4/22 //
19.09.2016 // ERJ/90cm // Untuvapilvi // 1/22 //
20.09.2016 // ERJ/90cm // Untuvapilvi // 3/22 //
23.09.2016 // ERJ/90cm // Untuvapilvi // 1/22 //
24.09.2016 // ERJ/90cm // Untuvapilvi // 3/22 //
25.09.2016 // ERJ/90cm // Wayward Dressage // 4/26 //
29.09.2016 // ERJ/90cm // Wayward Dressage // 1/26 //
01.10.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 1/33 //
05.10.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 5/33 //
06.10.2016 // ERJ/90cm // Ros Cirein // 2/33 //
01.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 2/25 //
01.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 1/25 //
06.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 2/25 //
06.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 3/25 //
07.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 4/25 //
08.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 3/25 //
10.10.2016 // ERJ/60cm // Mörkövaara // 2/25 //
31.05.2017 // ERJ-cup/80cm // Ventos // 5/130 //

KERJ, vain sijoitukset merkitty, 42 kpl.

31.08.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kalopsia // 3/20 //
04.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Hengenvaara // 4/36 //
04.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Turmelataja // 4/40 //
09.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Turmelataja // 6/40 //
07.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kuuralehdon Hevostila // 1/20 //
08.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kuuralehdon Hevostila // 2/20 //
12.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kuuralehdon Hevostila // 2/20 //
13.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kuuralehdon Hevostila // 3/20 //
15.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kuuralehdon Hevostila // 4/20 //
19.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kuuralehdon Hevostila // 2/20 //
21.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 5/29 //
21.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 1/26 //
26.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 2/29 //
29.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 3/26 //
30.09.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 3/26 //
12.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 4/27 //
13.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 3/27 //
16.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 3/27 //
11.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Turmeltaja // 1/34 //
12.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Turmeltaja // 5/34 //
15.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Kultahuisku // 1/11 //
16.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Pirunkorpi // 4/40 //
17.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Turmeltaja // 3/34 //
21.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Pirunkorpi // 2/40 //
23.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Metsovaara // 1/30 //
28.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Turmeltaja // 4/34 //
21.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 1/23 //
28.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 2/23 //
29.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 1/23 //
30.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 1/23 //
21.10.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ventos // 3/20 //
01.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 3/18 //
08.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Mörkövaara // 2/18 //
15.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Tuiskula // 2/15 //
16.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Tuiskula // 1/15 //
19.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 4/17 //
20.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Ros Cirein // 4/17 //
12.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Zurück // 3/21 //
14.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Zurück // 2/21 //
18.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Zurück // 3/21 //
30.11.2016 // KERJ/Tutustumisluokka // Hengenvaara // 4/21 //
31.05.2017 // KERJ-cup/Tutustumisluokka // Kilpailukeskus Bailador // 5/52 //

VVJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

14.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 10/100 //
15.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 6/100 //
16.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 4/100 //
17.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 2/100 //
18.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 5/100 //
20.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 8/100 //
21.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 3/100 //
26.09.2016 // VVJ/Noviisi // Hengenvaara // 9/100 //
12.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 2/50 //
14.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 7/50 //
23.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 4/50 //
25.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 4/50 //
28.10.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 7/50 //
19.10.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 3/20 //
24.10.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 1/19 //
24.10.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 3/20 //
27.10.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 1/20 //
04.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 3/50 //
07.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 6/50 //
08.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 4/50 //
03.11.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 1/18 //
05.11.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 2/18 //
06.11.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 4/18 //
08.11.2016 // VVJ/Noviisi // Yentel Ponies // 5/50 //
09.11.2016 // VVJ/Noviisi // Yentel Ponies // 4/50 //
09.11.2016 // VVJ/Noviisi // Yentel Ponies // 5/50 //
09.11.2016 // VVJ/Noviisi // Fiktio // 4/18 //
12.11.2016 // VVJ/Noviisi // Yentel Ponies // 1/50 //
19.11.2016 // VVJ/Noviisi // Mörkövaara // 5/40 //
20.11.2016 // VVJ/Noviisi // Hazel // 3/30 //
23.11.2016 // VVJ/Noviisi // Hazel // 4/30 //
24.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 3/20 //
25.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 3/20 //
25.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/20 //
28.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 4/20 //
28.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/20 //
29.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 4/20 //
29.11.2016 // VVJ/Noviisi // Ros Cirein // 2/20 //
10.11.2016 // VVJ/Noviisi // Koistila // 2/30 //
12.11.2016 // VVJ/Noviisi // Koistila // 4/30 //
14.12.2016 // VVJ/Noviisi // Metsovaara // 5/32 //

Näyttelyt, arvonimet


PÄIVÄKIRJA


05.09.2017 Käpyllä on ollut vähän huonoa tuuria laatuarvosteluiden suhteen. Neljästä laatuarvostelusta kaksi on jäänyt ihan täpärästi, vain puolen pisteen päähän, ykköspalkinnosta ja niinpä orin karsinan ovea korostaa vain KRJ-II, ERJ-II, KERJ-I, VVJ-I -litania, joka tosin toivottavasti saa pian jatkoa yleis- ja suomenhevosten laatuarvostelusta. Toivottavasti ykköspalkinnoista. Ori on valmisteltu nyt priimakuntoon ja ei auta kuin toivoa hyvää käytöstä ja ehkä rippasen onneakin!

15.08.2017 Voi Käpy... Ihana pieni jääräpäämme oli totta kai karannut juuri sinä päivänä aamutallin tekijältä, kun minun piti saada nukkua pitkään edellisen päivän pitkän kisareissun jälkeen. Käpy oli riuhtaissut itsensä tallin ovelta vapauteen ja no, ei siinä vielä mitään: aamutallin tekijä oli saanut sen houkuteltua kiinni, mutta oripa oli päättänyt tarhan portilla, että tänne ei jäädä ja ampaissut uudellen vapauteen teilaten aamutallilaisen kumoon ja laukaten sitten railakkaasti pukitellen vapauteen. Ja enäähän ei ori antanut kiinni, ei sitten millään. Ei hyvällä, ei pahalla, ei ruualla eikä juoksuttamalla. Ei siinä ollut epätoivoisen aamutallilaisen auttanut kuin rimpauttaa puhelimella minulle, kokosimme porukan ja kas kummaa - Käpy oli ihan valmis menemään tarhaan. Juuri kun olin päässyt mukavasta sängystä ylös.

12.07.2017, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Tämän päivän ryhmäkouluvalmennuksena aiheena olivat siirtymiset sekä askellajien välillä että niiden sisällä. Alkuverryttelyssä ratsastettiin melko ripeästi hevonen kuulolle kaikissa askellajeissa taivutellen. Tämän jälkeen työskennellään pääty-ympyrällä, jossa tehdään ensin siirtymiä kaikkien askellajien välillä keskittyen täsmälliseen ja tasapainoiseen siirtymään ja siihen, että hevonen reagoi mahdollisimman pieniin apuihin heti. Siirtymissä askellajeissa alaspäin ratsastajan tulee käyttää ennemmin keskivartalon lihaksia ja hengitystä kuin ohjaa ja vastaavasti ylöspäin siirryttäessä keskittyä myötäämään ajoissa ja riittävästi. Lopuksi tehdään siirtymiä askellajien sisällä: lyhyet sivut lyhyempää ja lävistäjät pidempää askelta.
Käpyn kanssa oli alkuun vähän ongelmia keskittymiskyvyn kanssa. Se oli vilkas kuin mikä ja sen sijaan, että se olisi taipunut kauniisti ympyrällä, se kaahotti menemään lapa edellä. Pahimmat energiat puhistuaan Käpykin malttoi keskittyä ja siirtymät alkoivat sujua.

30.05.2017, maastoestevalmennus (omistajan kirjoittama)
Käpykin pääsi tänään pitkästä aikaa maastoesteille. Ensimmäiset hypyt menivät ihan henkeä pidätellessä, mutta sitten ratsastaja sai hevosen kuulolle ja pahin hyörinä oli ohi. Hyppäsimme tänään lähinnä muutaman esteen ratoja, kohtalaisen lyhyillä välimatkoilla. Ihan vain haettiin perustuntumaa, ryhdikästä ja reipasta laukkaa, tasaisia hyppyjä. Käpy ei ollut parhaimmillaan, ehkä ylimääräisen energian ja vauhtinsa vuoksi, mutta ei se huonokaan ollut ja tästä oli hyvä jatkaa omatoimisia treenejä.

12.03.2017, estevalmennus, valmentajana Cery
Alkulämmittelyssä otettiin isoille pääty-ympyröille puomit jotka hyvin pian nostettiin kavaleteiksi ja lopulta ristikoiksi. Tarkoitus oli, että ympyrät ja este mennään hyvässä reippaassa laukassa ja pitkällä sivulla kootaan laukka niin pieneksi kuin suinkin. Tehtävä ei ollut mikään läpihuutojuttu varsinkin kun Käpy olisi vain halunnut juosta pois avuilta ja hyppiä niitä esteitä! Ratsastaja hallitsi hevosensa kuitenkin hienosti ja näimme upeita pätkiä koottua laukkaa. Pääty-ympyröille jätettiin ristikot, mutta toiselle pitkälle sivulle lisättiin kolmen esteen sarja, joista ensimmäinen oli kylläkin pelkkä puomi jonka oli tarkoitus tukea sarjalle lähestymistä. Käpy veti ensimmäisen kerran sarjan aika kovalla tohinalla ja viimeisen esteen puomi tuli alas. Kun ratsastaja sai koottua hevosensa tarpeeksi hyvin ennen sarjaa, se sujui kuitenkin erittäin hyvin!

12.01.2017, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Kentällä lämmitteli pienhevosratsukko. Rautiaalla orilla tuntui olevan energiaa vaikka muille jakaa eikä se oikein malttanut kuunnella ratsastajansa pyyntöjä. Sen kummempia odottelematta määräsin ratsukon tekemään runsaasti voltteja, pysähdyksiä ja siirtymisiä ravi-käynti-pysähdys-peruutus-akselilla. Oli ilo huomata, miten Käpy lämmittelyn edetessä tuli rennomaksi ja tottelevaisemmaksi. Teemana tänään oli vastalaukka, jossa ratsastajan mukaan hevosella oli ollut ongelmia viimeaikoina. Oikeastaan minun piti vain neuvoa ratsastajalle, miten saada vielä selkeämmät avut vastalaukalle, ja sen jälkeen sain ihailla upeita laukannostoja loppu tunnin. Ei se ole niin vaikeaa, se vain vaatii silloin tällöin jonkun sanomaan oikeat sanat. Loppuverryttelyssä Käpy liikkui hienosti matalassa muodossa, tyytyväisesti pärskien. Ja kyllä se saikin olla itseensä tyytyväinen.

21.11.2016, kirjoittanut Jannica
Seuraavana päivänä Hengenvaaraan saavuttuani ajattelin hypätä Käpyn kanssa, koska se oli varmasti tarpeeksi väsytetty edellispäivän maastossa ja maneesissa oli sattumoisin valmiina aamuisen estevalmennuksen esteet, jotka sopivat täysin tarkoitukseemme ja olivat sopivaa kokoakin. Tai no Käpyn tasoon verraten ehkä vähän alakanttiinkin, mutta niillä 70-80-senttisillä oli kyllä hyvä aloitella, koska edellisestä estekerrasta Käpyn kanssa oli kuukauden päivät. Ryhdyin harjailemaan Käpyä käytyäni varmistamassa sarjaesteen välimatkan ja hain sitten varusteet laittaen ne orille.
Maneesiin päästyäni kiristin vyön ja hyppäsin kyytiin. Lyhensin jalustimia muutamalla reiällä, sen verran isoja esteet kuitenkin olivat. Saatuani hihnat valmiiksi kävelimme uralla muutamia kierroksia molempiin suuntiin. Sitten lähdin verryttelemään ravissa. Aloitimme ihan tavallisesti uraa pitkin ensin ja sitten hetken päästä rupesin ottamaan mukaan kokoavia harjoituksia. Lisäksi tein paljon voltteja, ympyröitä, kolmikaarista sekä peruutuksia ja lävistäjällä temponvaihteluja ravissa. Kun ori vaikutti hyvin vertyneeltä nostin laukan ja tein siinä lisäyksiä sekä ympyröitä. Otin muutaman lämmittelyesteen, olisivatko olleet jotakin 60cm paikkeilla? Hyppy ei oikein kulkenut ja ori vaikutti lähestymisissä tahmealta, joten verryttelin vielä hetkisen ennen kuin yritin uudelleen.
Sen jälkeen se sujuikin jo paremmin. Menimme koko radan kertaalleen lävitse ja kävelimme sitten parin kierroksen ajan. Otimme vielä muutamia yksittäisiä hyppyjä ja sitten rupesin tekemään loppuverkkaa ravissa ja kävelimme pitkät loppukäynnit. Laskeuduin selästä löysäten vyön ja otin sitten ohjat pois kaulalta taluttaen orin tallille. Riisuin varusteet ja loimitin hevosen. Pelkkä harjaus riitti, koska ori ei ollut kuin hieman hikinen. Muita ei ollut vielä sisällä, joten pidin hetken aikaa orille seuraa putsailemalla varusteita karsinan vieressä ja rapsutellen sitä aina välillä. Se seurasi tarkasti puuhiani ja poimi muutaman heinänkorren aina välillä suuhunsa maasta. Kun sain varusteet puhtaiksi vein ne paikoilleen ja siinä kohtaa muutkin jo alkoivat tulla sisään.

20.11.2016, kirjoittanut Jannica
Minulla oli sunnuntaina sopivasti aikaa ja Hapero sattui pyytämään minua tällä viikolla liikuttelemaan hevosiaan, joten ajattelin Käpyn olevan ehkä maastoseuraa vailla. Tiesin orin toki haasteelliseksi, mutta ajattelin kuitenkin yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksellani pärjääväni sen kanssa maastossa.. Lisäksi olin käynyt orin kanssa kerran aiemmin jo estetunnilla, eikä sekään mikään fiasko ollut, niin uskalsin senkin puolesta lähteä. Ulkona oli melko viileä keli, yllätyksekseni lämpömittari näytti vain kahta astetta, vaikka satoi vettä. Kello oli puoli kaksi saapuessani Hengenvaaraan ja hevoset odottelivat jo sisällä päiväheiniään. Kova ryske alkoi avatessani oven, mutta onneksi ne hiljentyivät pian, kun huomasivat ettei tulijalla ollutkaan heinäkärryjä. Pian saapui myös odotettu työntekijä, joka heitteli siivun heinää jokaiselle. Käpy ehtisi hyvin syödä omansa harjaillessani sitä. Saatuani orin harjatuksi laitoin vielä suojat, onneksi sillä oli parempaa tekemistä ja ne sujuivat nopeasti. Kävin syömässä evääni ja juotuani hiukan mehua painikkeeksi menin Käpyn luo.
Se oli jo syönyt, joten siirsin orin käytävälle hetkeksi varustusta varten. Se sujui kohtaisen hyvin ja olimme hetkessä ulkona ratsautumassa. Kiristettyäni vyön laskin jalustimet ja nousin ratsaille. Sitten käänsin ratsuni kohti tuttua metsäpolkua, jossa viettäisimme ainakin seuraavan tunnin. Kävelimme jonkun matkaa, vettä tihutteli hiljalleen ja ori vaikutti ihan tyytyväiseltä. Nostin ravin päästyämme metsäpolulle, joka ei ollut hiekkatien kaltaisesti jäässä ja myöhemmin päästyämme tutulle suoralle nostin laukan ja annoin Käpyn viilettää sydämensä kyllyydestä. Tulimme hakkuualueelle, joten siirsin varoiksi käyntiin orin, koska en ollut varma oliko se käynyt täällä puutöiden jälkeen. Se ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään erikoiselta, joten nostin uudelleen laukan, koska pohja oli hyvä. Ori nosti laukan viivyttelemättä ja laukkasimme rauhallisesti hiekkatielle saakka.
Metsä avartui jo edessämme ja siirsin Käpyn raville siirtyessämme metsänsiimekseen. Jonkun matkaa kuljettuamme jouduin kuitenkin siirtymään käyntiin, koska metsän syvetessä polkui pienentyi pienentymistään. Siellä oli myös paljon oksia puuhommien jäljiltä, joten etenimme varovaisesti. Pellonreunaan päästyämme nostin jälleen laukan. Käänsin mutkasta vasemmalle laavulle vievälle tielle ja sinne päästyämme siirsin Käpyn rauhalliseen raviin. Seisoskelimme hetkisen laavulla vetämässä henkeä ja tarkistimme paikat Haperon pyynnöstä. Kaikki näytti olevan reilassa, eikä siellä näkynyt ristinsielua. Laavu oli hieman syrjässä, eivätkä sitä yleensä käyttäneet muut kuin tallilaiset. Levättyämme tarpeeksi käänsin orin kotia kohti ja ravasimme metsän läpi.
Niitylle päästyäni nostin laukan ja annoin orin irroitella, koska tiesin tulevamme pian ylämäkeen ja siellä saisi oriin kyllä pysähtymään, mikäli se jonnekin aikoisi. Käpy siirtyi kuitenkin napisematta käyntiin ylämäkeen tullessamme ja nousin kevyeeseen istuntaan. Mäki oli sen verran jyrkkä ja märkä, että ori joutui ottamaan muutaman raviaskeleen päästäkseen ylös asti. Suoralla jatkoimme laukkaa vielä muutamia metrejä, koska jarrut tuntuivat pelaavan. Lammella oli sorsia iso klaani ja ihmettelimme niitä hetkisen Käpyn kanssa. Tai oikeastaan ne kai ihmettelivät meitä enemmän.. Jatkoimme matkaa tarpeeksi pällisteltyämme jatkoimme matkaa ja nostin hiekkatiellä vielä viimeisen laukan.
Metsänreunaan saavuttuamme siirsin hevosen raville ja kotipolulle päästyämme käyntiin, josta kävelimme loppumatkan kotiin. Ori oli kiitettävän hikinen, joten ainakin lenkkiä se oli saanut tarpeekseen. Sidoin Käpyn käytävälle talliin päästyämme ja otin satulan pois. Sitten kävin pesukarsinassa suihkuttamassa pahimmat hiet pois ja loimitin orin. Se saisi jäädä sisään, koska ulkoloimikin oli vielä kuivumassa. Vietyäni orin karsinaan vein varusteet takaisin ja harjailin satulavyön, johon oli roiskunut hieman hiekkaa maastossa. Lakaisin käytävän ja laitoin hepoille Haperon pyynnöstä ja ohjeiden mukaan iltaruoat valmiiksi turpoamaan. Ennen lähtöäni vaihdoin Käpylle vielä kuivan fleeceloimen ja vein toisen kuivumaan. Sitten olinkin valmis suuntaamaan kotiin kivan tallipäivän jälkeen!

14.10.2016, kirjoittanut Jannica
Päivän viimeisenä haasteena oli Käpy-niminen pienhevosori, jonka kohdalle oli punaisella kuulakärkikynällä kirjoitettu Haperon laittamaan liikutuslistaan: hoidettava sidottuna! Jaahas, mietin mielessäni millainen hulttiopoika tarhasta mahtaisi vastaan tulla, mutta yllätyksekseni pienikokoinen raudikko ori tuijotti minuun suklaanruskeilla silmillään portin yli. Laitoin orille riimun ja talutin sen talliin haettuani matkalla harjat hyllystä. Harjattuani ponin laitoin sille suitset ja liinan. Se oli ilmeisesti päättänyt olla vieraskorea, koska ori seisoi koko toimituksen ajan erittäin nätisti paikallaan ja katseli puuhasteluani. Kiinnitin liinan ohjien tilalle kuolaimeen ja lähdimme kentälle.
Talutettuani Käpyä hetken aikaa isolla ympyrällä päästin sen menemään itsekseen ja napautin maiskautuksen lisäksi raipalla maata orin luimistellessa, ihan vain varmuuden vuoksi, että se tietäisi paikkansa alusta asti. Ravin jälkeen pyysin orin laukkaan, jonka se nosti hallitusti. Käpy oli melko reipas, mutta koska se laukkasi nätisti, en viitsinyt puuttua vauhtiin sen enempää. Annoin vain hieman tilaa ympyrällä, että ori saisi venyttää selkäänsä kunnolla laukatessaan. Hetken kuluttua vaadin orin raville. Toisenkin kerran sain ottaa vielä liinasta ennen kuin ori ymmärsi hidastaa. Vaihdoimme suunnan, jonka jälkeen pyysin vielä ravia ja heti perään laukan, koska epäilin ettei ori osaisi käynnistä sitä nostaa. Kokeilin tällä kertaa nopeammin siirtää orin raville testatakseni kuunteliko se, tällä kertaa Käpy siirsi oitis rauhalliseen raviin jääden odottamaan lisäkäskyjä korvat minuun suunnattuna. Kehuin oria ja päästin sen hetkiseksi kävelemään liinassa rakentaessani samalla ristikkoa toiselle pitkistä sivuista. En ollut varma oliko ori koskaan hypännyt liinassa, joten aloitimme ihan pienestä esteestä, joka oli sijoitettu helposti keskelle uraa.
Ori nosti pyynnöstä laukan, mutta lähestyessään estettä kiersi sen viime hetkellä. Sanottuani napakan "ei" sanan ohjasin Käpyn uudelleen seuraavalla kierroksella esteelle. Tällä kertaa ori lähestyi jälleen hallitusti, mutta teki juuri ennen estettä valtaisan loikan esteen ohi. Napautin raipalla kevyesti oria toistaen "ei" sanan. Nyt tämä meni jo ihan pelleilyksi, olihan orilla hypättykin.. mietin ohjatessani oria jälleen estettä kohti mahdollisimman hyvällä suoralla tiellä kentänlaitaa pitkin. Seuravalla kerralla olin jo ajoissa varautunut pullikointiin ja maiskautin reippaasti ennen estettä pitäen raipan tiukasti samassa asennossa orin takana. Tällä kertaa Käpy näki parhaaksi hypätä esteen yli, ilman mitään ongelmia.. Kehuin ponia paljon ja nostin esteen pieneksi pystyksi. Ori hyppäsi esteen oikein hyvin kiihdyttäen vauhtia estettä kohti tullessaan.
Taluteltuani oria hyvän aikaa lähdimme kohti tallia. Ori vaikutti jo hieman väsyneemmältä, joten ajattelin treenistä ainakin olleen jotakin hyötyä. Pesin orin kokonaan, koska se oli aivan hikinen, tämä jos kuka olisi klippauksen tarvinnut! Kuivasin pahimmat vedet hikiviilalla ja kuivasin vielä oria pyyhkeeseen hyvän tovin. Sitten loimitin sen ja heitin pari tuppoa heinää karsinaan, jonne ori sai jo jäädä odottelemaan kohta saapuvia lajitovereitaan. Kirjoitin orin hoitovihkoon ja putsailin sen varusteet vielä pikaisesti. Sitten oli aika aloitella iltatallia, koska kello lähestyi kahdeksaa.

27.08.2016 kouluvalmennus, valmentajana Sussu
Käpyn ja Haperon kouluvalmennuksen aloitimme rennolla ravailulla suurilla ympyröillä, sillä pienhevosori tuntui olevan hieman jäykkä, vaikka eteenpäinpyrkimystä siltä löytyikin hienosti. Muutamat suuremmat laukkaympyrät heti alkuun tuntuivat myös availevan orin paikkoja, joten aloimme hioa itse asiaa. Valmennuksen teemana olivat avo- ja sulkutaivutukset, jotka olisivat Käpylle ehdottomasti hyvää jumppaa. Aloitimme taivutukset käynnissä ja aluksi Käpy tuntuikin hieman ihmettelevän mitä siltä pyydetään, mutta heti kun ori hoksasi taivutusten idean, sujuivat ne helposti ja Käpy näytti todella miellyttävältä ratsastaa. Ravissa taivutukset myös sujuivat oikein hienosti ilman ongelmia, joten kehotin ratsukkoa kokeilemaan vielä laukassakin. Laukassa Käpy lähti helposti kääntymään pois uralta ja Haperollakin meni jonkin aikaa, ennenkuin sai kaikki avut oikein, mutta kyllä avotaivutus sujui laukassakin hienosti. Valmennuksen loppuun Hapero sai vielä ravailla Käpyn kanssa suurta kahdeksikkoa temponvaihteluilla ja ori näyttikin olevan hienosti kuulolla, joten siihen valmennus oli hyvä lopettaa.

18.12.2015 En tiedä kenen idea se oli, mutta pikkujoulujen kunniaksi järjestimme enemmän tai vähemmän leikkimielisen agilitykilpailun ohjelmanumeroksi - veren maku suussahan siellä tunnetusti kaikki kilpailivat. Jotta kilpailu olisi mahdollisimman reilu ja vaikea, jokainen osallistuja sai nostaa itselleen hevosen arpalapulla kaikista tallin hevosista. Luonnollisesti kaikki toivoivat jotain "kaikki käy" ja helposti käsissä pysyvää hevosta, sillä agility ei ollut kyllä kenellekään Hengenvaaran hevosista kovin tuttu laji. Pikkujoulupäivänä satoi räntää taivaan täydeltä...
Olin jo toivonut parasta, kun nostin Käpyn nimen arpaämpäristä, mutta itse suoritus ei mennyt ihan niinkuin piti. Käpy innostui esteistä vähän liikaa, mutta samalla inhosi lentävää loskaa niin paljon, ettei oikein tiennyt miten päin olisi ja suorittaisiko esteitä ollenkaan. Koko rata oli yhtä räpiköintiä... Kiitosta haluan kuitenkin antaa nuorelle: ei ole itsestäänselvyys, että kaksivuotiaan kanssa voi tällaista tehdä.


IKÄÄNTYMINEN


Menehtynyt 28 vuoden iässä.


Virtuaalihevonen / A sim game horse