Hattuvaaran Hiidenpata


† 28.2.2018 †

Kuvat: VRL-07415 (rakenne) & Senna Raiski / Vapaasti kopioitavaa (pää&liike)


Virallinen nimi: Hattuvaaran Hiidenpata Kutsumanimi: Hiisi
Syntynyt, ikä: 04.07.2016, kts sivun alareuna Rotu: suomenpienhevonen
Sukupuoli: ori Säkäkorkeus: 147cm
Väri: punarautias Merkit: piirto
Omistaja: Hapero, VRL-06115 Asuinpaikka: Hengenvaara
Kasvattaja: turjake (VRL-07415), Hattuvaara Rekisterinumero: VH16-018-1871
Koulutustaso: Helppo A / 110cm / CIC1 / vaativa Painotus: yleispainotus

KRJ-I, 05/17, 6 + 41 + 22 + 20 + 15 = 104p

KERJ-I, 05/17, 5 + 41 + 22 + 20 + 15 = 103p

VVJ-II, 05/17, 5 + 41 + 12 + 20 + 12 = 90p

ERJ-I, 06/17, 5,5 + 41 + 22 + 20 + 12 = 100,5p

SLA-I, 12/17, 9 (3-2-2-2) + 22 + 23 + 20 + 20 = 94p

YLA1, AP2, 02/18, 34 (18+16) - 33 (21+12) - 17 - 13 - 5 = 102p



LUONNE


Hattuvaaran Hiidenpata on ensimmäinen Hengenvaaraan saapunut Hattuvaaran kasvatti. Perusluonteeltaan Hiisi on vähän varautunut, mutta tuttujen juttujen ja ihmisten keskellä mitä herttaisin herrasmies. Se ei ole arka, mutta pysyy mielummin tutuissa maisemissa ja rutiineissa. Muiden hevosten kanssa Hiisi tulee hyvin toimeen ja jaksaa kärsivällisesti leikkiä ja opastaa myös nuorempiaan. Sillä on luontainen auktoriteetti ja vaikkei se johtajatyyppinen olekaan, on se yleensä melko korkealla arvoasteikossa.

Hoitaessa Hiisi käyttäytyy mallikelpoisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Sitä ei hetkauta kavioiden puhdistus, ei varustaminen, ei pesu eikä eläinlääkäri. Se on kaiken kaikkiaan hyvin helppo arjessa ja sitä voi käytännössä käsitellä kuka vain. Taluttaessakin Hiisi kulkee nätisti vierellä löysällä narulla eikä hermoile äkillisiä ääniä tai liikkeitä eikä sitä kiinnosta tammat eikä ruokakaan, vaikka melko ahne onkin. Hiiden saakin tekemään mitä tahansa kunhan on tarpeeksi herkulliset lahjukset. Kengittäminen on orin heikko kohta, mutta tästäkin selvitään kunnialla, kun se sidotaan kaksin puolin kiiinni ja turpa upotetaan heinäkasaan. Hieroja sen sijaan on Hiiden lempikaveri ja se hörisee kuuluvasti tutulle hierojalle jo kaukaa.

Ratsuna Hiisi on rehellinen ja osaava. Se tekee mielellään tutun ratsastajan kanssa töitä, uusien kanssa saattaa alku olla hakemista, mutta aika nopeasti Hiisi lämpeää myös vieraammille. Sitä täytyy tosin ratsastaa melko kevyellä kädellä, sillä ori ottaa helposti nokkiinsa turhan kovasta kädestä ja toimiikin parhaiten vain istunnalla. Kovalla kädellä siitä saa vain vastaan vetävänän ja luotilinjan taakse painuvan virkkuukoukun, jonka takajalat hyytyvät uhkaavasti. Ehdottomasti parhaimmillaan Hiisi on laukassa, joka sillä on lennokas ja irtonainen, muttei muissakaan askallajeissa juuri vikaa ole. Askeleet ovat myös selässä olijalle mukavat kunhan hevonen käyttää itseään kokonaisvaltaisesti eikä vain jolkota menemään. Hiisi on ennemmin vähän hidas kuin kiihdyttelevä, mutta silti herkkä. Maastossa Hiisi on vähän virkeämpi ja varsinkin vieraissa paikoissa saa ratsastajakin olla vähän hereillä. Kilpalaukoissa ori ottaa kierroksia, mutta on silti ihan hallittavissa.

Esteillä Hiisi on selvästi parempi kuin sileällä: se hyppää mielellään ja eteenpäinpyrkivyyttäkin alkaa löytyä. Isommilla esteillä Hiisi kuumuu ja voi olla vaikeampi hallita, mutta ryöstämään se ei lähde. Hiidellä on hyvä hyppytekniikka ja ponnistusvoimaakin löytyy kokoisekseen yllättävän paljon. Erikoisemmat esteet aremmalla ratsastajalla saattavat tuottaa vaikeuksia, mutta itsevarmalla kuskilla Hiisi hyppää kyllä mitä vain. Ylipäätään ori on radalla rehellinen ja pelaa yhteen pussiin ratsastajan kanssa yrittäen kyllä paikata myös ratsastajan mokat. Ori on tarkka jaloistaan, mutta ei lähde kuitenkaan yrittämään tuhoon tuomittuja hyppyjä esimerkiksi huonoista lähestymisistä. Maastoesteillä Hiisi vaatii vähän enemmän pidättelyä, sillä vauhtia tuppaisi olemaan enemmän kuin tarpeen. Jälleen kuitenkin esteet ylittyvät hyvällä ja varmalla tekniikalla.

Valjakkoajossa Hiisin vahvuuksiin kuuluu sen herkkyys ja miellyttämisenhalu. Hiisi yrittää aina parhaansa ja kunhan kuski ottaa sen herkkyyden huomioon, on Hiisi erittäin taitava valjakkohevonen. Se pärjää tasaisen hyvin kaikilla valjakkoajon osa-alueilla, mutta varmin vahvuus on koulukoe. Hiisi sopii hyvin myös ohjasajoon tai vaikka rauhallisiin sunnuntaiköröttelyihin peltotiellä eikä sen viikko-ohjelman tarvitse todellakaan olla yksipuolinen.

Vieraihin paikkoihin ja varsinkin hälyisiin kilpatilanteisiin Hiidellä kestää tottua, mutta se rauhoittuu kyllä saatuaan rauhassa katsella ympärilleen ja tottua tilanteeseen. Turhaa kiirettä sen kanssa ei kannata pitää, jotta säästytään turhalta stressiltä. Verryttelyssä Hiisi viimeistään rentoutuu joutuessaan töihin ja radalle asti päästyään Hiisi on aivan oma itsensä. Kuljetuksen kannalta Hiisi on helppo tapaus: se tulee ja menee traileriin helposti ja matkustaa rauhassa seurassa kuin seurassa.


SUKUTAULU


Isä: Hopeasulka
KTK-III, YLA2, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I
sh, rnkm, sk 161cm
VaB / 110cm / CIC1 / vaativa
Ii: Kultasulka evm
sh, km, sk 163cm
Iii: Kultahoppu evm
sh, rtkm, sk 162cm
Iie: Intiaaninsulka evm
sh, rt, sk 157cm
Ie: Harmoona evm
sh, rn, sk 156cm
Iei: Harmonisti evm
sh, rn, sk 156cm
Iee: Lau-Riina evm
sh, prt, sk 155cm
Emä: Kurpitsaprinsessa

sh, rt, sk 157cm
HeA / 100cm / helppo
Ei: Vuoristoradankuningas evm
sh, m, sk 163cm
Eii: Kahvikuppikaruselli evm
sh, m, sk 155cm
Eie: Suffelipuffievm
sh, rt, sk 157cm
Ee: Vadelmavaunu evm
sh, prt, sk 156cm
Eei: Alkuperäiset evm
sh, rt, sk 152cm
Eee: Pianosoittaja evm
sh, vrt, sk 153cm


SUKUSELVITYS


Isänisä Kultasulka oli todella kuvankaunis suomenhevosori, se oli väritykseltään vitivalkoinen ja säkäkorkeutta se omasi noin 163cm. Väriä korosti vielä orin astetta raskaampi rakenne, joka johtui isänlinjan työhevospainotteisuudesta. Kultasulka oli kuitenkin itsessään yleispainotteinen hevonen, joka oli etevä koulu- ja esteratsastuksessa, mutta myös oiva peli valjakkoajossa. Korkeasi koulutettu se ei ollut, koulua sillä kisattiin helppo B tasolla ja esteitä se hyppäsi 60cm korkeudella, mutta näissä pikkuluokissa se menestyi kiitettävästi. Valjakossakin erityisesti helpot tarkkuuskokeet olivat sen ominta alaa, sillä vaikka ori oli melkoinen muhku, oli se silti yllättävän ketterä. Luonteeltaan Kultasulka oli käsiteltäessä hieman hankala ja oman arvonsa tunteva, mutta ratsastaessa ja ajaessa se toimi kuin unelma. Harvinaisen värityksensä vuoksi Kultasulka oli hyvin kysytty jalostusori sen lähikylillä, jonka myötä ori pääsi astumaan liki parikymmentä tammaa. Kultasulka periytti jälkeläisilleen erityisesti valkoista väriään, sillä reilusti yli puolet sen jälkeläisistä on jonkun sortin kimoja. Ori asui koko ikänsä kasvattajansa Hilla Tuovisen omistuksessa, kunnes se 24 vuoden iässä lopetettiin erinäisiin vanhuuden tuomiin ongelmiin.

Isänisänisä Kultahoppu myytiin kasvattajalta suoraan yksityiselle naiselle, joka halusi kouluttaa orista itselleen kilparatsun. Orin sukujuuret tuntien ei Kultahoppu kuitenkaan pärjännyt ratsastuslajien parissa, sillä se oli suomenhevoseksi todella raskasrakenteinen ja näin ollen sen liike ei ollut mitenkään tasaista ja näyttävää. Näin ollen Kultahoppu vaihtoi kotia paikalliselle maatilalle, jossa se koulutettiin työ- ja ajohevoseksi mm. pelto- ja puutöihin. Siinä työssä ori oli omimmillaan, se jaksoi työskennellä omistajansa kanssa aamusta iltaan, eikä kaihtanut painaviakaan lasteja. Luonteeltaan Kultahoppu oli oriksi yllättävänkin tasainen, se kunnioitti omistajiaan ja oli pomminvarma hevonen tilanteessa kuin tilanteessa. Väritykseltään ori oli komea rautiaankimo ja säkäkorkeutta se omasi reippaat 162cm. Varsinaisesti jalostuskäytössä Kultahoppu ei missään vaiheessa ollut, mutta se pääsi astumaan samaisen tilan kaksi tammaa myöhemmällä iällä. Molemmat jälkeläiset perivät isänsä raskaan rakenteen ja kimoa väritystään. Kultahopulla alkoi tulemaan vajaassa parinkymmenen vuoden iässä suolisto-ongelmia, joita pyrittiin hoitamaan parhain tavoin, mutta lopulta ori väsyi ja kuihtui silmissä, jolloin se päästettiin paremmille työmaille.

Isänisänemä Intiaaninsulka oli hyvin monipuolinen ratsastus- ja ajohevonen, joka asui koko elämänsä pienessä ratsastuskoulussa. Intiaanisulka teki nuoresta pitäen töitä tuntiratsuna, mutta silti se ei ollut mikään automaatti tai pystyyn kuollut tapaus. Tamma oli hieman itsepäinen ja hötkyn sorttinen, jonka vuoksi se toimi erityisesti osaavimmilla ratsastajilla. Intaaninsulka taittoi koulua helppo A tasolle ja rataesteitä se hyppi puhtaasti reiluun metriin saakka. Tamma pääsi kisaamaan melko aktiivisestikin seurakilpailuissa, joissa se menestyi kohtalaisesti molempien lajien parissa. Intiaaninsulka oli hyvärakenteinen hevonen, joka oli väritykseltään kaunis tummanrautias kera reilun 157cm säkäkorkeuden. Koska ratsastuskouluun haluttiin uusia nuoria hevosia, käytettiin Intiaaninsulkaa jalostukseen kolmen varsan verran. Kaksi tammavarsaa jäi emänsä rinnalle kasvamaan talliin, mutta orivarsa myytiin eteenpäin, sillä siitä ei odotettu kyvykästä ratsua. Intiaaninsulka menehtyi melko äkillisesti, sillä yhtenä aamuna se löytyi kuolleena karsinastaan ilmeisesti sydämen pysähdyttyä 23 vuoden ikäisenä.

Isänemä Harmoona on jo nytemmin eläkepäivään viettelevä suomenhevostamma, joka on aina ollut luonteeltaan melkoinen ilopilleri ja energiapakkaus. Nuorena tamman koulutus oli jo melko suuri haaste ja todella työn takana, sillä sen vauhdikkuus ja malttamattomuus toi oman lisänsä mukaan. Harmoona kuitenkin saatiin koulutettua peräti vaativa B tasolle saakka, menestyen myöhemmin kyseisellä tasolla kouluratsastuskilpailuissa upeasti. Myös esteillä tamma oli melkoinen tykki, se ylitti kevyesti rataesteitä 110cm tasolla, eikä se kaihtanut maasto-osuuksillakaan isompia esteitä. Harmoona menestyi täten hyvin useammankin lajin parissa nuoruusvuosinaan, mutta kova kisatahti alkoi vuosien kuluessa näkyä tamman terveydessä, jonka takia se myytiin siitostammaksi. Jalotuskäytössä ollessaan Harmoona pyöräytti maailmaan neljä suloista varsaa, joista yllätykseksi kaikki olivat oreja. Jälkeläisilleen Harmoona periytti reipasta luonnettaan ja kapasiteettia isommille esteradoille. Väritykseltään tamma on ruunikko, ilman minkäänlaisia merkkejä, ja säkäkorkeutta siltä löytyy vajaat 158cm. Rakenteellisesti Moona ei ole mikään kaunein mahdollinen, sillä se on hieman takakorkea ja omaa ison pään, mutta muutoin siron rakenteen.

Isänemänisä Harmonisti oli hyvärakenteinen ori, joka menestyi niin kenttäradoilla kuin myös näyttelykehissäkin. Ori niitti menestystä liki kymmenen vuoden ajan kenttäkilpailuissa CIC1 tasolla, koulua sillä mentiin siis helppo A tasoa ja esteitä se ylitti 110cm asti. Kerran kesken kisakauden Harmonisti loukkasi jalkansa niin pahasti, että oria odotti eläinlääkärin mukaan kuolemantuomio. Omistaja kuitenkin kuntoutti pitkäpinnaisesti hevosensa ja vuotta myöhemmin he ottivat tauon jälkeen ensimmäisessä kisassaan voiton kotiin. Kilparatojen ulkopuolella Harmonistia nähtiin hyvällä menestyksellä näyttelykehissä, se keräsi monia sertejä matkaansa, eikä kantakirjauskaan ollut kaukana. 156cm korkea ori oli melko mielenkiintoisen näköinen, sillä se oli väritykseltään ruunikko kera suurien pään ja jalkojen merkkien, sekä lisäksi se omasi herasilmät. Harmonisti oli koko elämänsä ajan aktiivisessa jalostuskäytössä, siltä löytyy monia kymmeniä jälkeläisiä liki parinkymmenen vuoden ajalta. Jälkeläisilleen ori periytti reipasta ja menevää luonnettaan, sekä hyvää hyppykykyään. Harmonisti eli todella pitkään, se pysyi virkeänä liki 28 ikävuoteen asti, kunnes alkoi alamäki terveyden kanssa ja vuotta myöhemmin ori lopetettiin.

Isänemänemä Lau-Riina oli vähän tuntemattomampi hevonen, sillä se ei käynyt kilpailuissa tai ollut muullakaan tavalla koskaan esillä. Historian mukaan tamma vaihteli erityisesti nuorena tiuhaan tahtiin kotia, joka uskomuksen mukaan johtui sen luonteesta. Lau-Riina ei ollut siis mikään enkeli tai maailman helpoin käsiteltävä, mutta se selittyy taas kotien vaihtelulla ja epävarmuutena ihmisiä kohtaan. Tamma ei ollut pitkälle koulutettu ratsuhevonen, yksityiset omistajat ratsastivat ja ajoivat sillä pääosin maastossa, joten puskaratsu lienee oikea termi tälle hevoselle. Väritykseltään Lau-Riina oli punarautias, se omasi pitkän, näyttävän harjan ja säkäkorkeutta siltä löytyi tasan 155cm. Tarkkaa tietoa ei ole montako jälkeläistä Lau-Riina ennätti saamaan eri omistajilla, mutta uskotaan, että siltä löytyy ainakin viisi jälkeläistä. Vain yksi tamman jälkeläisistä pääsi parrasvaloihin päästessään hyvään kotiin, muista ei sen sijaan ole varmuutta. Lau-Riina oli muutoinkin melkoinen kovan onnen lapsi, se ei hyvin montaa tervettä päivää nähnyt, sillä se kärsi jalka- ja hengitystieongelmista. Tamma lopetettiin 19 vuoden iässä sairauksien pahentuessa, mutta sitä ennen se ennätti viettämään kolme vuotta hyvässä kodissa hevosen elämästä nauttien.


Emänisä Vuoristoradankuningas oli huiman kokoinen, 163-senttinen, musta suomenhevosori, joka on ehdottomasti suvun ylpeys. Tiivistettynä Vuoristoradankuningas osasi kaiken, oli komea kuin mikä - palkittiin muun muassa kantakirjassa ykkösellä - ja toimi tilanteessa kuin tilanteessa kuin ihmisen mieli. Jos ori oli kaiken kaikkiaan upea, oli sen laukka vielä upeampi, sitä katsellessa moni haukkoi henkeään. Kuvittele musta, pitkäjouhinen, ryhdikäs ori laukkaamaan auringonlaskussa - Vuoristoradankuningas aiheutti saman efektin jo ihan kouluradallakin. Kuten arvata saattaa, on orin perintöä jakamassa satoja varsoja, toinen toistaan hienompia, mutta yksikään ei ole isänsä veroinen. Ori lopetettiin 25-vuotiaana pahenevien vanhuuden vaivojen vuoksi.

Emänisänisä Kahvikuppikaruselli oli aikamoinen jokapaikan höylä. Sen lisäksi, että ori tosiaan taisi kaikki neljä lajia poikansa tavoin, oli se komea kuin mikä ja kaiken lisäksi erittäin hyväluontoinen ja hyväkäytöksinen. Kahvikuppikaruselli 155 senttiä korkea musta ori, jonka pitkät, jouhet kihartuivat laineille. Parhaimmillaan Kahvikuppikaruselli oli ehdottomasti kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa, jossa sen upeaakin upeammat liikkeet pääsivät oikeuksiinsa. Orilla ratsastettiin aktiivisesti kilpaa varsinkin vaativissa koululuokissa, mutta onpa se startannut ihan kenttäkisojakin myöten. Esteillä ori oli vauhdikas ja kuumuva, mutta osaavan ratsastajan käsissä lyömätön. Ori eli nuoruusvuotensa pienemmällä yksityistallilla, mutta siirtyi lopulta oriasemalle. Se on saanut liki neljäkymmentä jälkeläistä, jotka niittävät menestystä lajissa kuin lajissa ympäri Suomen. Kahvikuppikaruselli lopetettiin vanhuuden vaivojen vuoksi kotitallillaan 26-vuotiaana.

Emänisänemä Suffelipuffi oli maailman kiltein, aina. Tamma ei tehnyt ikinä mitään pahaa kenellekään ja se yritti aina kaikkien kanssa parhaansa. Rautias, 157-senttinen tamma oli neljän lajin kilpailija, jota jännittävät tilanteet eivät hirivittäneet ja joka rauhoitti epävarmemmankin ihmisen. Se vaihtoi useammankin kerran omistajaa, raskain mielin tosin, kilpauransa aikana - se oli erinomainen ensimmäinen kilparatsu, mutta kapasiteetti siltä loppui helposti kesken. Lopulta tamma päätyi pienelle ratsastuskoululle viettämään eläkevuosiaan, opettamaan pieniä tyttöjä ja poikia ratsastuksen saloihin. Varsoja Korpinlaulu ehti saada kolme: yhden nuorena, yhden kesken kilpauransa ja yhden vielä ratsastuskoululla. Korpinlaulu nukkui pois äkillisesti, vielä edellisenä päivänä kaksi ratsastustuntia tehneenä ja hyvävointisena, eräänä syyskuisena iltana 24-vuotiaana.

Emänemä Vadelmavaunu oli itse rauhallisuus - vähän liiankin. Vadelmavaunu oli suoraan sanoen patalaiska ja sen työmoraali ei päätä huimannut. Ruuan eteen se tosin teki mitä vain. Mutta kyllä senkin kaltaisia hevosia tarvitaan: 156-senttinen Vadelmavaunu kuskasi koko ikänsä pieniä ratsastuskoululaisia, opettaen monelle ratsastuksen, ajamisen ja hevosen käsittelyn salat. Varsojakin Vadelmavaunulla tehtiin, suurin osa niistä päätyi ratsastuskouluihin tai esimerkiksi terapiahevoseksi, mutta sattuipa niinkin, että muutama päätyi ihan isoihinkin kisoihin. Kaikki varsat kuitenkin perivät siltä erinomaisen tasaisen luonteen. Vadelmavaunu lopetettiin ähkyn vuoksi 21-vuotiaana.

Emänemänisä Alkuperäiset oli sielultaan estehevonen. Vain 152-senttinen ori hyppäsi kepeästi 120-senttiset radat ja yksittäin jopa 135 senttiä. Koulupuolelle sen kärsivällisyys ei riittänyt, mutta ne kansallisen tason esteradat sujuivat. Luonteeltaankin Alkuperäiset oli aika vauhdiaks tapaus eikä sen kanssa ollut päivääkään tylsää. Noin arkielämän kannalta olisi toki ollut suotavaa, että ori olisi malttanut mielensä edes hetkeksi... Raudikko kilpaili pitkään saaden ensimmäisen varsansa vasta 10-vuotiaana ja sen jälkeen vielä kuusi varsaa. Ori lopetettiin pahenevien vanhuuden vaivojen vuoksi 25-vuotiaana.

Emäniemänemä Pianosoittaja oli kuvankaunis, raudikko tamma, joka ei loistanut kisakentillä, mutta jonka ominta alaa olivat näyttelyt. Pianosoittaja vietti pääasiassa koko elämänsä vain mammalomaa ja se olikin erinomainen äitihahmo niin omille kuin muidenkin varsoille. Se oli lempeä ja kärsivällinen, mutta piti lapset ruodussa. Se sai kahdeksan varsaa maltillisella varsottamisella ja niiden välillä se piti tallin laumassa jöötä ja mennä puksutteli menemään pitkin maita ja mantuja maailman turvallisimpana maastoratsuna. Rento elämäntapa ja leppoisa asenne kantoi pitkälle ja Pianosoittaja nukkhti ikiuneen vasta 32-vuotiaana omassa karsinassaan.

Isän puolen sukuselvitys, kiitos kasvattaja!


JÄLKELÄISET


emä // syntymäpvm // omistaja // o./t. varsa
Fiktion Vanella // 20.09.2016 // Essis (VRL-13833) // o. Fiktion Hornansarvi
Vähäpellon Metka // 30.10.2017 // Hapero (VRL-06115) // t. Hengenvaaran Hitu
Riikinevan Vedenneito // 01.12.2016 // Tuulia T. (VRL-00084) // o. Tuulenpesän Vuorenhaltia
Hortensian Jokeritar // 09.03.2017 // Roy (VRL-) // t. Mörkövaaran Jäälintu
Huvitutin Punurmio // 20.03.2017 // miivi (VRL-13320) // o. Hengenvaaran Vesihiisi


KISAKALENTERI


KRJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

07.09.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 5/40 //
09.09.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 2/40 //
11.09.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 4/30 //
13.09.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 1/30 //
18.09.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 4/30 //
20.09.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 3/30 //
11.09.2016 // KRJ/Helppo A // Vehkakorpi // 3/40 //
19.09.2016 // KRJ/Helppo A // Vehkakorpi // 5/40 //
22.09.2016 // KRJ/Helppo A // Hortensia // 5/40 //
24.09.2016 // KRJ/Helppo A // Hortensia // 1/40 //
26.09.2016 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 5/30 //
27.09.2016 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 3/30 //
28.09.2016 // KRJ/Helppo A // Hortensia // 6/40 //
11.09.2016 // KRJ/Helppo A // Tuiskula // 3/40 //
14.09.2016 // KRJ/Helppo A // Tuiskula // 6/40 //
18.09.2016 // KRJ/Helppo A // Tuiskula // 1/40 //
01.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 1/40 //
05.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 5/40 //
08.10.2016 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 3/30 //
09.10.2016 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 5/30 //
10.10.2016 // KRJ/Helppo A // Mörkövaara // 5/30 //
14.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 4/40 //
23.10.2016 // KRJ/Helppo A // Huhtalan Yksityistalli // 4/30 //
24.10.2016 // KRJ/Helppo A // Huhtalan Yksityistalli // 4/30 //
20.09.2016 // KRJ/Helppo A // Kuiskeen Suomenratsut // 5/30 //
21.09.2016 // KRJ/Helppo A // Kuiskeen Suomenratsut // 3/30 //
28.09.2016 // KRJ/Helppo A // Kuiskeen Suomenratsut // 1/30 //
01.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 5/40 //
02.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 4/40 //
03.10.2016 // KRJ/Helppo A // Iowa // 3/30 //
06.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 3/40 //
06.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 6/40 //
08.10.2016 // KRJ/Helppo A // Ros Cirein // 3/40 //
14.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 3/30 //
17.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 1/30 //
21.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 2/30 //
21.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 3/30 //
25.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 3/30 //
25.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 3/30 //
29.10.2016 // KRJ/Helppo A // Brivey Stud // 5/30 //
28.02.2017 // KRJ-cup/Helppo A // Kuuralehto // 6/209 //

ERJ, vain sijoitukset merkitty, 41 kpl.

12.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 5/50 //
14.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 6/50 //
17.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 2/50 //
25.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 1/50 //
27.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 5/50 //
28.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 1/50 //
28.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 4/50 //
30.09.2016 // ERJ/110cm // Hengenvaara // 3/50 //
12.09.2016 // ERJ/110cm // Wyrda Horses // 4/30 //
12.09.2016 // ERJ/110cm // Wyrda Horses // 2/30 //
12.09.2016 // ERJ/110cm // Wayward Dressage // 1/30 //
16.09.2016 // ERJ/110cm // Wyrda Horses // 4/30 //
19.09.2016 // ERJ/110cm // Wayward Dressage // 5/30 //
22.09.2016 // ERJ/110cm // Wayward Dressage // 4/30 //
23.09.2016 // ERJ/110cm // Wayward Dressage // 5/30 //
26.09.2016 // ERJ/110cm // Wayward Dressage // 5/30 //
27.09.2016 // ERJ/110cm // Wayward Dressage // 1/30 //
02.10.2016 // ERJ/110cm // Ros Cirein // 3/40 //
03.10.2016 // ERJ/110cm // Hortensia // 4/40 //
08.10.2016 // ERJ/110cm // Ros Cirein // 6/40 //
08.10.2016 // ERJ/110cm // Hortensia // 5/40 //
09.10.2016 // ERJ/110cm // Hortensia // 1/40 //
25.09.2016 // ERJ/110cm // Mandelbacke // 2/14 //
05.10.2016 // ERJ/110cm // Rumour Ponies // 1/30 //
06.10.2016 // ERJ/110cm // Rumour Ponies // 3/30 //
11.10.2016 // ERJ/110cm // Hortensia // 2/40 //
11.10.2016 // ERJ/110cm // Rumour Ponies // 2/30 //
13.10.2016 // ERJ/110cm // Hortensia // 1/40 //
14.10.2016 // ERJ/110cm // Rumour Ponies // 4/30 //
16.10.2016 // ERJ/110cm // Hortensia // 5/40 //
16.10.2016 // ERJ/100cm // Iowa // 5/30 //
21.10.2016 // ERJ/110cm // Mörkövaara // 2/30 //
22.10.2016 // ERJ/100cm // Iowa // 4/30 //
22.10.2016 // ERJ/100cm // Metsovaara // 4/40 //
30.10.2016 // ERJ/110cm // Metsovaara // 2/40 //
09.10.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 4/22 //
11.10.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 1/22 //
12.10.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 4/22 //
16.10.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 2/22 //
17.10.2016 // ERJ/110cm // Micram Raceponies // 2/22 //
28.02.2017 // ERJ-cup/110cm // Hukkapuro // 6/189 //

KERJ, vain sijoitukset merkitty, 40 kpl.

16.10.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 4/40 //
18.10.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 5/40 //
14.10.2016 // KERJ/CIC1 // Kevolehto // 2/40 //
15.10.2016 // KERJ/CIC1 // Kevolehto // 3/40 //
18.10.2016 // KERJ/CIC1 // Kevolehto // 4/40 //
30.09.2016 // KERJ-cup/CIC1 // Satulinna // 4/77 //
03.11.2016 // KERJ/CIC1 // Tuiskula // 1/16 //
03.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 1/30 //
07.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 2/30 //
07.11.2016 // KERJ/CIC1 // Tuiskula // 3/16 //
10.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 2/30 //
12.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 2/30 //
13.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 3/30 //
19.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 1/30 //
21.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 5/30 //
24.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 1/30 //
25.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 2/30 //
27.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 2/30 //
28.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hortensia // 4/30 //
29.11.2016 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 5/30 //
23.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 3/23 //
23.11.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 4/19 //
24.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 2/23 //
26.11.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 2/19 //
27.11.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 1/19 //
29.11.2016 // KERJ/CIC1 // Erkinheimot // 2/19 //
30.11.2016 // KERJ/CIC1 // Hengenvaara // 3/23 //
02.12.2016 // KERJ/CIC1 // Ros Cirein // 3/23 //
08.12.2016 // KERJ/CIC1 // Ros Cirein // 1/23 //
16.12.2016 // KERJ/CIC1 // Metsovaara // 1/16 //
18.12.2016 // KERJ/CIC1 // Metsovaara // 1/16 //
19.12.2016 // KERJ/CIC1 // Metsovaara // 1/16 //
26.12.2016 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 1/22 //
29.12.2016 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 3/22 //
03.01.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 2/30 //
06.01.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 3/30 //
09.01.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 2/30 //
10.01.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 2/30 //
11.01.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 5/30 //
17.01.2017 // KERJ/CIC1 // Vähäpelto // 1/30 //

VVJ, vain sijoitukset merkitty, 43 kpl.

23.08.2016 // VVJ/Vaativa // Virtuaalitalli Dei // 2/20 //
24.08.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 5/40 //
27.08.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 3/40 //
30.08.2016 // VVJ/Vaativa // Virtuaalitalli Dei // 3/20 //
31.08.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 4/40 //
02.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 1/40 //
02.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 1/40 //
08.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 3/40 //
10.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 5/40 //
11.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 4/40 //
16.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 3/40 //
17.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 6/40 //
13.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 2/40 //
19.09.2016 // VVJ/Vaativa // Virtuaalitalli Dei // 2/21 //
20.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 1/40 //
21.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 2/40 //
29.09.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 3/40 //
05.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 6/46 //
07.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 6/45 //
09.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 1/46 //
10.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 3/45 //
11.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 3/50 //
18.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 2/40 //
19.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 6/40 //
20.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 3/40 //
20.10.2016 // VVJ/Vaativa // Ros Cirein // 3/40 //
20.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 2/50 //
29.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 6/50 //
21.09.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 6/40 //
22.09.2016 // VVJ/Vaativa // Wyat Shetlands // 1/40 //
05.10.2016 // VVJ/Vaativa // Virtuaalitalli Dei // 2/18 //
07.10.2016 // VVJ/Vaativa // Virtuaalitalli Dei // 4/18 //
08.10.2016 // VVJ/Vaativa // Virtuaalitalli Dei // 4/18 //
08.10.2016 // VVJ/Vaativa // Iowa // 4/30 //
08.10.2016 // VVJ/Vaativa // Iowa // 5/30 //
11.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 5/50 //
13.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 2/50 //
14.10.2016 // VVJ/Vaativa // Iowa // 5/30 //
19.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 5/50 //
20.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 6/50 //
22.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 7/50 //
29.10.2016 // VVJ/Vaativa // Metsovaara // 1/50 //
30.10.2016 // VVJ-cup/Vaativa // Wyat Shetlands // 6/70 //

Näyttelyt, arvonimet


PÄIVÄKIRJA


02.02.2018, kouluvalmennus (omistajan kirjoittama)
Ratsastin reipasta ravia pääty-ympyrällä, kun Ed ilmestyi kentän laidalle. Rento "askellajit läpi" -ratsastus muuttui ihan huomaamattani kouluvalmennukseksi, kun ensin Ed vain korjaili istuntaani ohi mennen, mutta kohta olikin jo kentän keskellä ruoskimassa meitä töihin. Hiidellä oli tänään hyvä päivä ja se tuntui piristyvän siitä, että vihdoin alettiin tekemään jotain eikä vain hölkötelty menemään. Sain orin ratsastettua sekä lyhyemmässä että pidemmässä ravissa rennoksi Edin neuvojen avulla kohtalaisen helposti, vaikka viime aikoina ongelmamme oli nimenomaan ollut lyhyemmässä ravissa Hiiden selän notkahtaminen alas ja koko ylälinjan jännittyminen. Itse sain jälleen kerran noottia orin niskan tuijottelusta ja turhan levottomasta jalasta - kyllä se reipas ori kulkee ilman että sitä koko ajan puskee eteenpäin.

12.08.2017, estevalmennus (omistajan kirjoittama)
Hiiden kesäloma alkoi pikku hiljaa olla ohi ja viikon itsenäisen verryttelyn jälkeen meillä oli ensimmäinen valmennus. Olin viikon aikana kerran hypännyt jotain maasta irroitettuakin, joten aika nollilta lähdettiin treenaamaan. Hiisi tuntui heti alkuverkasta lähtien kivalta ja rennolta ratsastaa. Verkkahyppyjen jälkeen oli orissa pitelemistä, mutta se rauhoittui aika nopeasti ja pääsimme tekemään itse tehtävää, joka tänään oli erikoisesteet. Kentällä oli vesimattoeste sekä kaksi ties ja millä koristeltua estettä: toinen tavallinen pysty, toinen okseri. Hiisi ei yllättäen reagoinut kummallisiin liehuviin nauhoihinkaan mitenkään vaan hyppäsi kaiken ongelmitta ja mielellään ja tauon huomioiden jopa yllättävän hyvin! Pidimme treenin suhteellisen lyhyenä ja lähdimme loppuverkkaan lähimaastoon, jossa ori tottakai säpsäheli jo heiluvia puunoksiakin...

12.07.2017 Kuuman heinäkuisen päivän kunniaksi päätin pitää oikein ponien viilennystalkoot. Mittari näytti varjossakin yli kolme kymmentä ja vain satunnainen viileä tuulenvire viilensi niin tukahduttavaa olotilaa. Tulevan massiivisen kisaviikonlopun takia useimmat isompien luokkien hyppääjät joutuivat nyhjöttämään tarhassa eivätkä päässeet laitumen metsikköön suojaan kuumuutta. Raahasin kovalla työllä letkun tarhan reunalle ja asetin sumuttimen melko hienolle sateelle. Tottakai tarhan ja viereisenkin tarhan asukit olivat tulleet viereen seuraamaan tätä kummallista ähinää ja puhinaa aiheuttavaa toimenpidettä, mutta saivat kyllä melkoiset äkkilähdöt, kun sumuttimesta alkoi puskemaan täydellä paineella kaivokylmää vettä. Uteliaimmat palasivat aika pikaiseen tutkimaan tätä kummallista ilmiötä ja varsinkin vettä rakastavat yksilöt parkkeerasivat itsensä visusti viilentävän "vesisateen" alle. Harvemmin näin kuumalla ilmalla näkee yhtä lerppuvia alahuulia!

30.06.2017 Laidunkauden avajaiset! Kesän parhaita päiviä, kun kaikki kynnelle kykenevät tulivat viemään hevosia laitumelle ja nauttimaan perinteisistä grillijuhlista illalla. Päiväksi oli tänä vuonna valikoitunut perjantai, kesäkuun viimeinen päivä, jolloin kaikki hevoset vietäisiin laitumelle - toiset laiduntaisivat pidempään kuin toiset, mutta ainakin tämän viikonlopun saisivat kaikki hevoset syödä mahan täydeltä vehreää ruohoa. Totta kai hevosia oli totuteltu vihreään ahkerasti jo ihan koko kesän ajan, mutta vihdoin suurin osa kesän tärkeimmistä kisoista oli takana päin ja valtaosalla tallin hevoskannasta alkaisi kesäloma. Hevoset olivat villejä, mutta kaikki saatiin turvallisesti laitumelle. Ja kyllähän se oli ilo seurata raisuja hevoslaumoja, jotka painelivat hurjaa neliä ympäri laidunta ennen kuin raaskivat asettua ahmimaan ruohoa kukin tarpeeksi riehuttuaan. Ja sitten ihmiset vetivät mahan täydeltä grillin antimia pitkälle yöhön.

12.06.2017 Ilta-aurinko laski jo pikkuhiljaa, mutta päätin silti hakea Hiiden tarhasta ja käydä sen kanssa vähän kentällä pyörimässä ohjasajaen. Hiisi laahusti perässäni harjauspuomille, jossa pikaisesti harjasin ja varustin sen. Näin ilta-aikaan tallilla oli mukava puuhailla, kun muita ei juuri näkynyt ja esimerkiksi kentällä ei koskaan ollut tunkua. Jo alkukäyntien aikana Hiiteen sai ruoskia aika paljon lisää vauhtia, mutta yllättävän hyvin se heräsi tähän päivään ja työntekoon ja pääsimme työstämään väistöjä sekä käynnissä että ravissa. Hiisi yritti aika voimakkaasti valua väistöissä, mutta pienellä ulko-ohjan huomautuksella se malttoi ottaa ihan ristiaskeleitakin. Ravissa ori oli parempi ja ryhdikkäämpi kuin käynnissä. Laukkaa en ottanut tänään ollenkaan, mitä turhaan pilaamaan hyvää pakettia.

16.03.2017, kouluvalmennus, valmentajana Cery
Tänään Hiisi tuli ratsastajansa kanssa istuntapainotteiseen valmennukseen. Alkuun ratsukko sai lämmitellä itsenäisesti ja suhteellisen vauhdikkaasti, sillä loppuvalmennus ei tulisi sisältämään rankkaa treeniä, joten mahdolliset energiat oli hyvä purkaa tässä vaiheessa. Vaikka hevoselta ei tultaisi paljoa vaatimaankaan, vaan lähinnä ratsastajalta, oli tärkeää saada kummankin lihakset lämpimiksi. Paljon ympyröitä, siirtymisiä ja pari suunnanvaihdosta. Hiisi näytti isoa ravia ja laukkaa niinkin pieneksi hevoseksi! Lämmittelyn jälkeen haimme ratsastajalle liikkuvuutta lantioon ja istuinluihin, jotka ratsastaja sai oikein hakemalla hakea alleen. Painonsiirto harjoituksissa Hiisi kyllä toimi kuin ajatus ja oli selkeästi herkkä painoavuille. Harjoittelimme myös muunmuassa voltin tekemistä pelkästään painoavuilla. Jaliutumet pois, katse menosuuntaan ja selkeä painonsiirto ja ori kääntyi kuin sormia napauttamalla!

17.02.2017, kirjoittanut Jannica
Päätin ratsastaa päivän lopuksi Hiiden maneesissa koulua treenaten. Aloittelimme käynnissä pysähdyksillä, joiden jälkeen oria sai vähän herätellä raipan avulla. Saatuani muutamia hyväksyttyjä pysähdyksiä aikaan annoin orin siirtyä raviin ja keventelin tehden kaarroksia, kolmikaarista ja ravasimme myös ympyrällä työskennellen. Kun se alkoi myödätä niskasta taputin sitä kaulalle ja annoin kävellä hetkisen. Vilkaisu kelloon näytti, että olimme olleet maneesissa vasta puoli tuntia, aika oli tuntunut paljon pidemmältä. Annoin orin venyttää kaulaansa pienillä välikäynneillä ja sitten otin ohjat käteen ja siirsin ratsun raville. Se vastasi pehmeästi apuihini ja valmistelin kulmaan laukannoston. Myötäsin vähän sisäohjasta, koska ori oli huomattavan herkkä suustaan. Hiisi vähän hidasti raviaskelta kuin kootakseen itsensä ja nosti sitten hetkeä myöhemmin laukan. Hiisi olisi halunnut mennä lujempaa, mutta pidätteisiin se tyytyi vain nakkelemaan niskojaan tällä kerralla.
Myötäsin istunnalla ja ohjalla laukan liikkeessä laukaten pitkät sivut hieman eteen ja kooten lyhyellä sivulla oria ympyrän suuntaisesti. Sitten jatkoimme toiseen suuntaan kokorataleikkaan jälkeen samaa harjoitusta vielä. Tein puolipidätteen ja ori siirtyi raviin kuuliaisesti. Ravasimme loppuravit vähän rennommalla tuntumalla ja sen jälkeen aloin siirrellä loppukäynteihin, koska olimme jo treenanneet 45 minuuttia. Käveltyämme kuitenkin vielä huolelliset loppukäynnit talutin orin ovelle, avasin sen, sammutin valot ja suljin oven perässämme taluttaen orin talliin, jossa oli parhaillaan alkamassa iltaruokinta. Pahoittelin ajankulumista, mutta Hapero ei kiireltään ehtinyt kuin hymyillä ja tokaisi ettei se mitään haitannut. Hän kuulemma monesti treenasi vasta iltaruokinnan aikoihin. Talutin orin karsinaan ja otin siltä satulan ja suitset pois. Nostin ne käytävälle telineeseen ja harjasin orin pikaisesti samalla, kun se huomasi heinäkasan karsinan nurkassa iskien siihen kiinni ahnaasti. Se antoi harjata kiltisti silti, joten harjattuani loimitin orin ja menin sitten viemään ensin harjapakin ja satulan paikalleen. Niiden jälkeen oli kuolainpesun vuoro, pyyhkäisin samalla suitsia, koska ne olivat melkoisen likakerroksen alla!

12.02.2017 kouluvalmennus, valmentajana Jannica
Sunnuntaiaamu alkoi mukavasti Hengenvaarassa Hiiden ja Haperon yhteisellä kouluvalmennuksella. Ilma oli harmaa ja sateinen, mutta emme antaneet sen lannistaa, vaan siirryimme oitis maneesiin harjoittelemaan tultuani. Hiisi tuntui tänään aavistuksen varautuneelta sateen ropistessa kattoon, eikä ollut lajitoveriakaan näin aamusella turvana. Hyvin kuitenkin ori tukeutui ratsastajalta saamaansa apuun ja Hapero tuki herraa hienosti pitäen tasaisen ohjastuntuman ja pohkeet kiinni. Tuuli tuntui yltyvän, joten näimme parhaaksi aloittaa heti käyntityöskentelyn, jotta ratsukko saisi muuta puuhaa. Olimme sopineet pitävämme tänään hieman rennomman työskentelyjakson, koska ori oli ollut kevyellä liikutuksella talvikauden ja se näkyi hieman vatsan seudulle kertyneenä varastona, joten kunto ei varmasti olisi ihan parhaimmillaan.
Myös Haperolla oli kulunut aikaa viime tunnista. Aloittelimme pysähdyksillä sivujen keskelle, kulmiin tehtiin voltit. Se tarjosi hetkeksi molemmille puuhaa ja Hiisi joutui keskittymään tärkeämpään, kuin tuijottelemaan seinille. Pikkuhiljaa he saivat siirtyä ravailemaan koko maneesissa ja otimme alkuun kokorataleikkaata molemmista päistä ja siinä vuoroin pysähdyksen ja vuoroin ravilisäyksen, koska virtaa tuntui olevan sään vuoksi. Tehtävän sujuessa hyvin ratsukko sai siirtyä tekemään voltteja ravissa ja kolmikaarista kiemurauraa, sekä muita taivuttavia tehtäviä. Hiisi yritti taipua vähän liiankin banaanimuotoon ja Hapero sai tehdä melkoisesti töitä ulkoavuilla saadakseen orin kuulolle. Se olisi kaahottanut vain innoissaan ympärilläni ympyrällä.
Volttien tekemisen jälkeen Hapero sai nostaa laukan ja jatkaa ensin molempiin kierroksiin muutaman koko maneesin kierron laukat. Sen jälkeen jatkoimme taivuttelua, josta muodostui tämän kerran teemakin siirtymisten lisäksi. Kutsuin heidät ympyrälle ja siinä Hapero sai alkaa taivutella oria sisäänpäin kunnolliseen muotoon ja kuuntelemaan ulkopohjetta. Jossain kohtaa molemmat alkoivat väsymään vaihdettuamme suuntaa, joten he saivat pitää hetken hengähdystauon, jonka jälkeen jatkettiin ravityöskentelyä. Hiisi tuntui hieman kuumentuneen laukoissa, joten jatkoimme taivuttavia tehtäviä ravissa, jotka myös vähän hidastivat vauhtia. Kun Hiisi alkoi taipumaan mukavasti ja myötäämään kaulasta he saivat siirtyä kävelemään loppukäyntejä. Hapero venytteli jalkojaan loppukäyntien aikana, jalustinhihnat olisivat näemmä saaneet olla hieman pidemmät. Lopuksi otimme selässä vielä muutamia jumppaliikkeitä pitäessäni orista kiinni, koska sen oli hyvä tottua Haperon sanojen mukaan "kaikenlaiseen" puuhaan selässä. Tandemilla emme sentään tänään (ainakaan) menneet.

02.01.2017 Vihdoinkin maahan sataneen lumivaipan myötä päätimme tallin vakiporukalla varustaa kunnon köörin hevosia ja lähteä oikein reippaalle maastoreissulle. Kiertelisimme ensin pikkupolkuja metsän läpi ns. vakimaastoreitille ja siellä voisimme päästellä oikein porukalla kunnon laukkaspurtit. Siitä matka jatkuisi rauhallisempaa tahtia kohti läheistä laavua, jossa nautittaisiin hetki nuotion lämmöstä ja kuumasta juotavasta. Mitään itsemurhareissua emme olleet kuitenkaan suunniteltu, joten mukaan valittaisiin vain maastovarmoja, hallinnassa pysyviä ja muiden hevosten kanssa sen verran hyvin toimeen tulevia hevosia, että taukoilukin onnistuisi. Ja kaikille hevosille muistettaisiin tottakai ottaa myös viltit mukaan, ettei kukaan palellu taukopaikalla, vaikkei muutamaa astetta enempää pakkasta ollutkaan.
Hiisi yllätti positiivisesti olemalla koko reissun kohtalaisen rauhallinen ja rento - ehkä iso porukka oli siitäkin mukava ja sen ei itse tarvinnut vahtia kaikkia mörköjä puiden alla. Kilpalaukassa meinasi käydä hassusti, kun Hiisi tempaisi kunnon pukkirodeon, mutta pysyin onneksi selässä, mutta loppureissun otimme kyllä rauhallisemmin...


IKÄÄNTYMINEN


Menehtynyt 20 vuoden iässä.



KUVAGALLERIA


Virtuaalihevonen / A sim game horse